Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Luxemburg

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Luxemburg on valtiomuodoltaan perustuslaillinen monarkia. Se on parlamentaarinen demokratia, jonka päämies on poliittista koskemattomuutta nauttiva suurherttua.  
 
Parlamenttivaalit järjestetään viiden vuoden välein, ja niissä valitaan 60-paikkainen parlamentti. Lainsäädäntövaltaa käyttävät parlamentti, hallitus ja valtioneuvosto (Conseil d'Etat), joka toimii hallituksen neuvonantajana lainsäädäntö- ja toimeenpanokysymyksissä.

 
Perustuslain mukaan suurherttua nimittää hallituksen. Käytännössä hän valitsee parlamenttivaalien tuloksen perusteella hallituksen muodostajan, jonka esityksestä hän myöhemmin nimittää hallituksen. Pääministeriksi tulee vaaleissa suurimman äänimäärän saaneen puolueen edustaja. Hallitukset ovat yleensä koalitiohallituksia, jolloin toiseksi hallituspuolueeksi tulee vaaleissa toiseksi suurimmaksi noussut puolue. Perustuslain mukaan suurherttualla on myös oikeus hajottaa hallitus ja erottaa ministeri, mutta käytännössä sekin tapahtuu pääministerin esityksestä.

Perustuslaki

Luxemburgin ensimmäinen perustuslaki on vuodelta 1841. Luxemburgin nykyinen perustuslaki pohjautuu vuoden 1868 perustuslakiin. Siihen on tehty useita muutoksia vuosien varrella. Perustuslaki muodostuu 121 artiklasta, jotka jakautuvat 12 lukuun. Perustuslaissa luetellaan Luxemburgin valtion järjestysmuoto, yksilön perusoikeudet sekä ylinten valtioelinten suhteet.

Valtion hallinnollinen jakaantuminen

Luxemburg on jaettu kolmeen alueeseen (Diekirch, Grevenmacher ja Luxemburg), jotka jakautuvat kantoneihin ja nämä taas kuntiin. Kunnan asukkaat valitsevat suoraan kunnanvaltuuston (Conseil communal), joka toimii toimeenpanoelimenä. Kunnallisvaalit käydään kuuden vuoden välein (seuraavaksi syksyllä2017). Kuntaa hallinnoi kunnanjohtaja (bourgmestre) yhdessä raadin kanssa (Collège des bourgmestre et échevins). Raadin jäsenet valitsee kunnanvaltuusto.

Valtionpäämies

Nimike luxemburgiksi: de Groussherzog 

 

  • ranskaksi: Le Grand-Duc
  • saksaksi: der Großherzog 
  • suomeksi: suurherttua
  • ruotsiksi: storhertig

 

Luxemburgin valtionpäämies on suurherttua Henri (s. 1955), joka astui valtaan 7. lokakuuta 2000 suurherttua Jeanin (s. 1921) luovuttua kruunusta poikansa hyväksi. Suurherttua Jean elää edelleen. Suurherttua Henrin puhuttelunimike on Son Altesse Royale.
 
Kruunu siirtyy kruununperimisjärjestyksessä suoraan alenevassa polvessa vanhimmalle perijälle. Lainmuutoksella vuonna 1907 myönnettiin kruununperimisoikeus myös naispuoliselle perijälle, koska suurherttua Adolphelta ei jäänyt miespuolisia jälkeläisiä. Suurherttua Henrillä ja suurherttuatar Maria Teresalla (omaa sukua Batista-Falla de Mestre) on viisi lasta, joista ensimmäisenä perimisjärjestyksessä on kruununprinssi Guillaume (s. 1981). 
 
Suurherttuan valta on nimellistä ja pääosin edustuksellista.
 

Parlamentti

  • Nimi luxemburgiksi: d’Chamber 
  • Nimi ranskaksi: Chambre des Députés

Puolueet 

 

CSV (Chrëschtlech Sozial Vollekspartei)

 Kristillis-sosiaalinen kansanpuolue
LSAP (Lëtzebuergesch Sozialistesch Aarbechterpartei)

 Sosialistinen työväenpuolue

DP (Demokratesch Partei)

 Demokraattinen puolue (liberaalit)

Gréng (Déi Gréng) Vihreät
ADR (Alternativ Demokratesch Reformpartei) Vaihtoehtoinen demokratialiike (oikeistopopulistinen)
DL (Déi Lénk) Vasemmisto

 

Parlamentin kokoonpano

 

 

2009

 

2013

CSV

26

23

LSAP

13

13

DP

9

13

Vihreät 

7

6

ADR

4

3

Vasemmisto

1

2

Vaalijärjestelmä

Valtiollisissa vaaleissa on käytössä suhteellinen vaalijärjestelmä. Vaalikausi on viisi vuotta ja vaaleissa on äänestyspakko. Äänioikeus parlamenttivaaleissa on 18 vuotta täyttäneellä Luxemburgissa asuvalla maan kansalaisella. Poliittiset ryhmittymät asettavat ehdokaslistoja, joissa ehdokkaiden lukumäärä ei saa ylittää vaalipiiristä valittavien edustajien lukumäärää. Vaalipiirejä on neljä: Etelä (23 edustajaa), Keskusta (21 edustajaa), Pohjoinen (9 edustajaa) ja Itä (7 edustajaa). Seuraavat säännönmukaiset vaalit järjestetään 2018.


Luxemburgin parlamenttivaaleissa on erikoinen vaalijärjestelmä. Jokaisella äänestäjällä on yhtä monta ääntä käytettävissään kuin vaalipiirissä on valittavia edustajia. Äänistä vain kaksi voi antaa yhdelle ehdokkaalle, mutta ääniä voi antaa puoluerajojen yli. Maassa äänestetään useasti pikemminkin henkilöä kuin puoluetta. Niin sanotut kakkosäänet voivat kuitenkin jakautua yllättävästi.

 

Hallitus

Luxemburgin pääministeri on Xavier Bettel (DP). Hallitukseen osallistuvat hänen puolueensa lisäksi LSAP ja vihreät.

 
Hallinto

Keskushallinto on hyvin pieni ja henkilövaihdoksia ei säännönmukaisesti tehdä hallituksen vaihtuessa.

 

Sisäpolitiikka

Luxemburgin sisäpolitiikka on perinteisesti vakaata ja konsensushakuista. Koko sodanjälkeisen ajan hallitukset on muodostettu kristillis-sosiaalisen kansanpuolueen (CSV) johdolla. Toisena hallituspuolueena on ollut joko sosialistinen työväenpuolue (LSAP) tai liberaalit (DP). Nykyinen hallitus on ensimmäinen kolmen puolueen hallitus.

 

Vuoden 2014 eurovaaleissa CSV sai europarlamenttiin kolme edustajaa, jotka kuuluvat kristillisdemokraattien ryhmään (DPP-ED). LSAP, DP ja vihreät saivat kukin yhden edustajan, jotka kuuluvat sosialistien ja demokraattien (S&D), liberaalien (ALDE) ja Vihreiden/Euroopan vapaan allianssin ryhmiin.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Luxemburg

Päivitetty 23.3.2012

Takaisin ylös