Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Puola

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Puola on kaksikamarinen parlamentaarinen demokratia, tasavalta. Perustuslain perusajatuksia ovat vapauksien ja oikeuksien kunnioittaminen, julkisen vallan harjoittama yhteistyö, sosiaalinen dialogi ja toissijaisuusperiaate.

 

Valtionpäämiehenä toimii presidentti. Hallitus on vastuussa parlamentille, jolla on lainsäädäntö-, budjetti- ja poliittista valvontavaltaa. Parlamentin kahdesta kamarista alahuone Sejm on merkittävämpi kuin ylähuone Senaatti. Nykyhallitus on keskusta-oikeistolainen ja se koostuu päähallituspuolueen, Kansalaisfoorumin (PO) lisäksi Talonpoikaisliitosta (PSL)  sekä sitoutumattomista, päähallituspuoluetta lähellä olevista ministereistä. 

 

Valtaa on hajautettu keskusvallalta alueille. Maassa on 16 lääniä, joita kutsutaan voivodikunniksi, 379 kuntayhtymää ja 2478 kuntaa. Paikallisvaalit niiden johdon valitsemiseksi järjestetään neljän vuoden välein, viimeksi syksyllä 2010. Lääneillä on tehtäviä muun muassa  koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalipolitiikan, ympäristönsuojelun, tienrakennuksen ja työllistämisen alalla. Ne ovat merkittäviä alueiden kehittämisen kannalta, sillä ne vastaavat alueellisten EU-tukien hyödyntämisestä. Kuntaliittymät huolehtivat kuntien yhteistoimintaa vaativista asioista, kuten teiden kunnostuksesta, ympäristönsuojelusta, työttömyyden vastaisesta taistelusta ja osasta rakennuslupia. Kunnan toimivalta on verrattavissa kunnan toimivaltaan Suomessa.

Valtionpäämies

Presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan suorissa kansanvaaleissa. Toinen kierros järjestetään, ellei kukaan ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä. Presidentti voi olla tehtävässään korkeintaan kaksi kautta. 

 

Presidentin valtaoikeudet ovat verraten laajat. Presidentti nimittää pääministerin sekä muut hallituksen jäsenet, mutta parlamentin alahuoneen Sejmin on hyväksyttävä nimitykset. Presidentti voi hajottaa parlamentin, jos se ei hyväksy uutta hallitusta tai vuotuista talousarviota tietyssä määräajassa. Sejmin hyväksymiin lakeihin presidentillä on veto-oikeus, jonka Sejm voi kumota kolmen viidesosan enemmistöllä. Presidentti on armeijan ylipäällikkö. Lisäksi hän on maan edustaja ulkomailla, ja häntä pidetään kansakunnan moraalisena johtajana.

 

Ennenaikaiset presidentinvaalit heinäkuussa 2010 voitti niukasti Kansalaisfoorumia (PO) edustanut Sejmin puhemies Bronisław Komorowski. Hän astui presidentin tehtävään elokuussa 2010.

 

Parlamentti

Parlamentilla on merkittävä asema lakien säätämisessä, budjettivallan käyttämisessä ja hallituksen poliittisessa valvonnassa. Se koostuu 460-jäsenisestä alahuoneesta (Sejm) ja 100-jäsenisestä ylähuoneesta (Senaatti). Merkittävämpi näistä on Sejm.

 

Viimeksi parlamenttivaalit järjestettiin 9. lokakuuta 2011. Vaalikausi on neljä vuotta, eli seuraavan kerran säännönmukaiset vaalit järjestetään vuoden 2015 syksyllä.

 

Parlamentin alahuoneen Sejmin koostumus, puolueet ja parlamenttiryhmät:

 

Kansalaisfoorumi (PO, puolaksi Platforma Obywatelska)

207 jäsentä

Laki ja oikeus (PiS, puolaksi Prawo i Sprawiedliwość)

137

Palikot-liike (RP, puolaksi Ruch Palikota)

41

Talonpoikaisliitto (PSL, puolaksi Polskie Stonnictwo Ludowe)          

28

SLD (puolaksi Sojusz Lewicy Demokratycznej)

26

Solidaarinen Puola (puolaksi Solidarna Polska)

18

Riippumattomat edustajat

2

Lain takaama saksalaisvähemmistön edustaja

1

 

Parlamentin ylähuoneen Senaatin koostumus:

 

Kansalaisfoorumi (PO, puolaksi Platforma Obywatelska)

63

Laki jaoikeus (PiS, puolaksi Prawo i Sprawiedliwość)

30

Muut

7

 

Sejmin puhemieheksi valittiin entinen terveysministeri Ewa Kopacz (PO). Senaattia johtaa puhemies Bogdan Borusewicz (PO). Puhemiesten asema on vahva. Sekä Sejm että Senaatti työstävät lakiesityksiä valiokunnissa, joista asiat etenevät täysistunnon hyväksyttäviksi. Viimeinen sana lainsäädäntöön on Sejmillä.

 

Kansanedustajien enemmistö on iältään keski-ikäisiä, 40–60-vuotiaita. Naisia valittiin Sejmiin 24 prosenttia, Senaattiin 12 prosenttia edustajista.

 

Vaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa, modifioitua d'Hondtin menetelmää. Äänikynnys puolueille on 5 prosenttia ja vaaliliitoille 8 prosenttia. Näin aivan pienimmät parlamenttiin pyrkivät puolueet jäävät sen ulkopuolelle.

 

Puolassa vaaleihin osallistumisaste on yleensä ollut verraten alhainen, noin 40 prosentin luokkaa. Viime vuoden presidentinvaalien toisella kierroksella äänestysprosentti nousi 55,31:een. Lokakuun parlamenttivaaleissa äänestysprosentti oli 48,9. Äänioikeutettuja ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät Puolan kansalaiset. Ennakkoäänestystä ei ole käytössä, vaan kaikki äänestävät samana päivänä, sekä kotimaassa että ulkomailla edustustoissa.

 

Parlamentissa edustettuina olevat puolueet ja parlamenttiryhmät

 

Puolue

Luonnehdinta

Johtaja

Perustettu

Kansalaisfoorumi (PO)

 

Liberaali keskusta-oikeistolainen puolue, korostaa talouskasvua ja yrittäjyyttä. 

Pääministeri Donald Tusk

2001

Laki ja oikeus (PiS)

 

Konservatiivinen puolue, joka korostaa siteiden katkaisemista vasemmiston valtavuosiin, valtion sisäistä turvallisuutta, rikollisuuden torjumista ja sosiaalietuuksia. Hallitusvastuussa vuosina 2005-2007.

Jarosław Kaczyński

 

2001

SLD

SLD on  postkommunistinen, eurooppalaiseen sosiaalidemokraattiseen linjaan pyrkivä puolue.

Leszek Miller

1999

Talonpoikaisliitto (PSL)

 

Keskustalainen. Etenkin maatalousväestön etujen ajaminen tärkeää.

Janusz Piechociński 

 

1895

Palikot-liike (RP, Ruch Palikota)

 

Populistinen liike, joka kerää tyytymättömien ääniä. Ajaa tasa-arvokysymyksiä ja joitakin radikaaleja ajatuksia kirkon aseman heikentämisestä kannabiksen vapauttamiseen.

PO:sta eronnut miljonääri-radikaali Janusz Palikot

2011

Solidaarinen Puola

PiS:stä vaalien jälkeen eronnut konservatiivinen siipi.

 

 

Saksalainen vähemmistö (MN, Mniejszosc Niemiecka)

 

 

 

 

Hallitus

Eniten ääniä parlamenttivaaleissa saaneen keskusta-liberaalin Kansalaisfoorumin (PO) puheenjohtajan Donald Tuskin hallitus nimitettiin 18. marraskuuta 2011. Se koostuu päähallituspuolueen, Kansalaisfoorumin (PO) lisäksi Talonpoikaisliiton (PSL)  sekä  sitoutumattomista, päähallituspuoluetta lähellä olevista ministereistä.  Enemmistöhallituksella on 238 jäsentä parlamentin alahuoneen 460 jäsenestä. Hallituksen vaihtumisen myötä myös suuri osa valtion korkeinta virkamiesjohtoa vaihtuu.
 

 

 

 

Puolue

Pääministeri

Donald Tusk

PO

Varapääministeri, talousministeri

Janusz Piechociński

PSL

Sisäministeri

Bartłomiej Sienkiewicz

-

Aluekehitysministeri

Elżbieta Bieńkowska 

PO

Oikeusministeri

Marek Biernacki

PO

Hallinto- ja digitalisointiministeri

Michał Boni

PO

Urheilu- ja turismiministeri

Joanna Mucha

PO

Työ- ja sosiaaliministeri

Władysław Kosiniak-Kamysz

PSL

Liikenne-, rakennus- ja meritalousministeri

Sławomir Nowak

PO

Peruskoulutusministeri

Krystyna Szumilas

PO

Valtion omaisuudesta vastaava ministeri

Włodzimierz Karpiński

-

Puolustusministeri

Tomasz Siemoniak

PO

Tiede- ja korkeakouluministeri

Barbara Kudrycka

PO

Terveysministeri

Bartosz Arłukowicz

PO

Ympäristöministeri

Marcin Korolec

-

Valtiovarainministeri, varapääministeri

Jan Vincent-Rostowski

PO

Maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeri

Stanisław Kalemba

PSL

Ulkoministeri

Radosław Sikorski

PO

Kulttuuri- ja kansallisen perinnön ministeri

Bogdan Zdrojewski

PO


Hallitus pyrkii parantamaan maan taloustilannetta julkista velkaa ja budjettivajetta supistamalla. Sen vuoksi on päätetty nostaa yleinen eläkeikä asteittain 67 vuoteen, muuttaa maanviljelijöiden eläkejärjestelmää, nostaa työnantajan sosiaaliturvamaksua ja asettaa tuotantovero kuparille, hopealle ja liuskekaasulle.

 

Sisäpolitiikka

Puolassa on ollut tyypillistä, että valta vaihtuu parlamenttivaaleissa hallitukselta oppositiolle. Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa päähallituspuolue sai ensimmäistä kertaa jatkokauden kommunismin ajan jälkeisissä vaaleissa, mikä on merkki poliittisen tilanteen vakautumisesta. Pääministeri Tuskin henkilökohtainen suosio on epävakaasta taloustilanteesta huolimatta korkea.

 

Oppositio on hajanainen. Palikotin kannatusliike on populistinen, ja ajaa monia radikaaleja ajatuksia mietojen huumeiden laillistamisesta kirkon aseman heikentämiseen. Sen agendalla on monia vasemmistolaisia tasa-arvokysymyksiä, mutta myös matala tasavero. Sekä Palikot-liike että vasemmistopuolue SLD voivat joissain kysymyksissä tukea hallitusta, koska näkevät sen pienempänä pahana kuin pääoppositiopuolueen PiS:n.

 

PiS on tiukasti johtajansa Jarosław Kaczyńskin käsissä, ja tämä ei ole valmis tappioista huolimatta muuttamaan puolueen linjaa. Puolue kannattaa konservatiivisia arvoja, on lähellä ammattiyhdistysliikkeitä ja suhtautuu epäluuloisesti varsinkin Venäjään ja Saksaan. Puolueesta on vuoden sisällä irrottautunut sekä liberaali- että konservatiivisiipi, ja lisää muutoksia voi olla edessä.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Varsova

Päivitetty 9.8.2013

Takaisin ylös