Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Puola

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Puola on kaksikamarinen parlamentaarinen demokratia, tasavalta. Perustuslain perusajatuksia ovat vapauksien ja oikeuksien kunnioittaminen, julkisen vallan harjoittama yhteistyö, sosiaalinen dialogi ja toissijaisuusperiaate. Puolan nykyinen perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä 25. toukokuuta 1997.

 

Valtionpäämiehenä toimii presidentti. Hallitus on vastuussa parlamentille, jolla on lainsäädäntö-, budjetti- ja poliittista valvontavaltaa. Hallitus kootaan yleensä alahuoneen enemmistökoalition jäsenistä. Parlamentin kahdesta kamarista alahuone Sejm on merkittävämpi kuin ylähuone Senaatti.

 

Valtaa on hajautettu keskusvallalta alueille. Maassa on 16 lääniä, joita kutsutaan voivodikunniksi, 379 kuntayhtymää ja 2478 kuntaa. Paikallisvaalit niiden johdon valitsemiseksi järjestetään neljän vuoden välein, viimeksi syksyllä 2010. Lääneillä on tehtäviä muun muassa  koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalipolitiikan, ympäristönsuojelun, tienrakennuksen ja työllistämisen alalla. Ne ovat merkittäviä alueiden kehittämisen kannalta, sillä ne vastaavat alueellisten EU-tukien hyödyntämisestä. Kuntaliittymät huolehtivat kuntien yhteistoimintaa vaativista asioista, kuten teiden kunnostuksesta, ympäristönsuojelusta, työttömyyden vastaisesta taistelusta ja osasta rakennuslupia. Kunnan toimivalta on verrattavissa kunnan toimivaltaan Suomessa.

 

Parlamentissa edustettuina olevat puolueet ja parlamenttiryhmät

 

Puolue

Luonnehdinta

Johtaja

Perustettu

Kansalaisfoorumi (PO)

 

Liberaali keskusta-oikeistolainen puolue, korostaa talouskasvua ja yrittäjyyttä. 

Pääministeri Donald Tusk

2001

Laki ja oikeus (PiS)

 

Konservatiivinen puolue, joka korostaa siteiden katkaisemista vasemmiston valtavuosiin, valtion sisäistä turvallisuutta, rikollisuuden torjumista ja sosiaalietuuksia. Hallitusvastuussa vuosina 2005-2007.

Jarosław Kaczyński

 

2001

SLD (Demokraattisen vasemmiston liitto)

SLD on  postkommunistinen, eurooppalaiseen sosiaalidemokraattiseen linjaan pyrkivä puolue.

Leszek Miller

1999

Talonpoikaisliitto (PSL)

 

Keskustalainen. Etenkin maatalousväestön etujen ajaminen tärkeää.

Janusz Piechociński 

 

1895

Palikot-liike (RP, Ruch Palikota)

 

Populistinen liike, joka kerää tyytymättömien ääniä. Ajaa tasa-arvokysymyksiä ja joitakin radikaaleja ajatuksia kirkon aseman heikentämisestä kannabiksen vapauttamiseen.

PO:sta eronnut miljonääri-radikaali Janusz Palikot

2011

Solidaarinen Puola

PiS:stä vaalien jälkeen eronnut konservatiivinen siipi.

Zbigniew Ziobro

2012

Saksalainen vähemmistö (MN, Mniejszosc Niemiecka)

Puolan saksalaisvähemmistön edustaja parlamentissa

 

 

 

Valtionpäämies

Presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan suorissa kansanvaaleissa. Toinen kierros järjestetään, ellei kukaan ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä. Presidentti voi olla tehtävässään korkeintaan kaksi kautta. 

 

Presidentin valtaoikeudet ovat verraten laajat. Presidentti nimittää pääministerin sekä muut hallituksen jäsenet, mutta parlamentin alahuoneen Sejmin on hyväksyttävä nimitykset. Presidentti voi hajottaa parlamentin, jos se ei hyväksy uutta hallitusta tai vuotuista talousarviota tietyssä määräajassa. Sejmin hyväksymiin lakeihin presidentillä on veto-oikeus, jonka Sejm voi kumota kolmen viidesosan enemmistöllä. Presidentti on armeijan ylipäällikkö. Lisäksi hän on maan edustaja ulkomailla, ja häntä pidetään kansakunnan moraalisena johtajana.

 

Ennenaikaiset presidentinvaalit heinäkuussa 2010 voitti niukasti Kansalaisfoorumia (PO) edustanut Sejmin puhemies Bronisław Komorowski. Hän astui presidentin tehtävään elokuussa 2010. Seuraavat presidentinvaalit pidetään vuonna 2015, kun presidentti Komorowskin viisivuotiskausi päättyy.

 

Parlamentti

Parlamentilla on merkittävä asema lakien säätämisessä, budjettivallan käyttämisessä ja hallituksen poliittisessa valvonnassa. Se koostuu 460-jäsenisestä alahuoneesta (Sejm) ja 100-jäsenisestä ylähuoneesta (Senaatti). Merkittävämpi näistä on Sejm.

 

Viimeksi parlamenttivaalit järjestettiin 9. lokakuuta 2011. Vaalikausi on neljä vuotta, eli seuraavan kerran säännönmukaiset vaalit järjestetään vuoden 2015 syksyllä.

 

Parlamentin alahuoneen Sejmin koostumus, puolueet ja parlamenttiryhmät:

 

Kansalaisfoorumi (PO, puolaksi Platforma Obywatelska)

203 jäsentä

Laki ja oikeus (PiS, puolaksi Prawo i Sprawiedliwość)

136

Sinun liike (puolaksi Twoj Ruchm entinen Palikot-liike)

36

Talonpoikaisliitto (PSL, puolaksi Polskie Stonnictwo Ludowe)          

32

SLD (puolaksi Sojusz Lewicy Demokratycznej)

26

Solidaarinen Puola (puolaksi Solidarna Polska)

16

Riippumattomat edustajat

10

Lain takaama saksalaisvähemmistön edustaja

1

 

Parlamentin ylähuoneen Senaatin koostumus:

 

Kansalaisfoorumi (PO, puolaksi Platforma Obywatelska)

62

Laki jaoikeus (PiS, puolaksi Prawo i Sprawiedliwość)

30

Muut

8

 

 

Sekä ala- että ylähuoneessa puhemiesten asema on vahva. Sekä Sejm että Senaatti työstävät lakiesityksiä valiokunnissa, joista asiat etenevät täysistunnon hyväksyttäviksi. Viimeinen sana lainsäädäntöön on Sejmillä.

 

Kansanedustajien enemmistö on iältään keski-ikäisiä, 40–60-vuotiaita. Naisia valittiin 2011 Sejmiin 24 prosenttia, Senaattiin 12 prosenttia edustajista.

 

Vaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa, modifioitua d'Hondtin menetelmää. Äänikynnys puolueille on 5 prosenttia ja vaaliliitoille 8 prosenttia. Näin aivan pienimmät parlamenttiin pyrkivät puolueet jäävät sen ulkopuolelle.

 

Puolassa vaaleihin osallistumisaste on yleensä ollut verraten alhainen, noin 40-50 prosentin luokkaa. Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa äänestysprosentti oli 48,9. Äänioikeutettuja ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät Puolan kansalaiset. Ennakkoäänestystä ei ole käytössä, vaan kaikki äänestävät samana päivänä, sekä kotimaassa että ulkomailla edustustoissa.

 

 

Hallitus

Eniten ääniä parlamenttivaaleissa saaneen keskusta-liberaalin Kansalaisfoorumin (PO) puheenjohtajan Donald Tuskin hallitus nimitettiin 18. marraskuuta 2011. Se koostuu päähallituspuolueen, Kansalaisfoorumin (PO) lisäksi Talonpoikaisliiton (PSL)  sekä  sitoutumattomista, päähallituspuoluetta lähellä olevista ministereistä. Toukokuun alusta 2014   enemmistöhallituksella on 235 jäsentä parlamentin alahuoneen 460 jäsenestä. Hallituksen vaihtumisen myötä myös suuri osa valtion korkeinta virkamiesjohtoa vaihtuu.

Hallituskokoonpano 1.5.2014 

 

 

 

Puolue

Pääministeri

Donald Tusk

PO

Varapääministeri, talousministeri

Janusz Piechociński

PSL

Sisäministeri

Bartłomiej Sienkiewicz

-

Aluekehitysministeri

Elżbieta Bieńkowska 

PO

Oikeusministeri

Marek Biernacki

PO

Hallinto- ja digitalisointiministeri

Rafal Trzaskowski

PO

Urheilu- ja turismiministeri

Andrzej Biernat

PO

Työ- ja sosiaaliministeri

Władysław Kosiniak-Kamysz

PSL

Liikenne-, rakennus- ja meritalousministeri

Sławomir Nowak

PO

Peruskoulutusministeri

Joanna Kluzik Rostkowska

PO

Valtion omaisuudesta vastaava ministeri

Włodzimierz Karpiński

-

Puolustusministeri

Tomasz Siemoniak

PO

Tiede- ja korkeakouluministeri

Lena Kolarska-Bobinska

PO

Terveysministeri

Bartosz Arłukowicz

PO

Ympäristöministeri

Maciej Grabowski

-

Valtiovarainministeri, varapääministeri

Mateusz Szczurek

-

Maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeri

Marek Sawicki

PSL

Ulkoministeri

Radosław Sikorski

PO

Kulttuuri- ja kansallisen perinnön ministeri

Bogdan Zdrojewski

PO

 

Sisäpolitiikka

Puolassa on ollut tyypillistä, että valta vaihtuu parlamenttivaaleissa hallitukselta oppositiolle. Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa päähallituspuolue sai ensimmäistä kertaa jatkokauden kommunismin ajan jälkeisissä vaaleissa, mikä on merkki poliittisen tilanteen vakautumisesta. Päähallituspuolue PO:n kannatus on laskenut vuoden 2011 vaalien yli 40 prosentista 25 prosenttiin, mutta suosio on edelleen kansan keskuudessa suhteellisen korkea. Tästä osoituksena suurimman puolueen Euroopan parlamenttivaaleissa vaikka gallupien mukaan pahin haastaja Laki ja Oikeus (PiS) on kannatukseltaan korkeammalla, 32 prosentin osuudellaan. PO:n kannatukseen on vaikuttanut positiivisesti viimeaikoina pääministeri Tuskin näkyvä rooli Ukrainan kriisin aikana.

 

Oppositio on hajanainen. Janusz Palikotin johtama Sinun liike on populistinen, ja ajaa monia radikaaleja ajatuksia mietojen huumeiden laillistamisesta kirkon aseman heikentämiseen. Sen agendalla on monia vasemmistolaisia tasa-arvokysymyksiä, mutta myös matala tasavero. Sekä Sinun liike että vasemmistopuolue SLD voivat joissain kysymyksissä tukea hallitusta, koska näkevät sen pienempänä pahana kuin pääoppositiopuolueen PiS:n.

 

Laki ja Oikeus (PiS) on tiukasti johtajansa Jarosław Kaczyńskin käsissä, ja tämä ei ole valmis tappioista huolimatta muuttamaan puolueen linjaa. Puolue kannattaa konservatiivisia arvoja, on lähellä ammattiyhdistysliikkeitä ja suhtautuu epäluuloisesti varsinkin Venäjään ja Saksaan. Puolueesta on vuoden sisällä irrottautunut sekä liberaali- että konservatiivisiipi, ja lisää muutoksia voi olla edessä.

 

Kevään 2014 Euroopan parlamentin vaalit antoivat suuntaa myös Puolan sisäpolitiikkaan ja edessä olevaan kansallisten vaalien putkeen, jossa vuoden 2015 syksyyn mennessä Puola valitsee uudet kunnallisvaltuustot, presidentin sekä parlamentin. Päähallituspuolue PO onnistui säilyttämään suurimman puolueen aseman ja ottamaan jo seitsemännen peräkkäisen vaalivoittonsa, mutta ero oppositiopuolue PiS:n on kaventunut alle yhteen prosenttiyksikköön.

 

Myös toinen hallituspuolue Talonpoikaisliitto PSL voi olla tyytyväinen vaalien tulokseen, sillä ennakkoon sitä uhkasi jääminen kokonaan Euroopan parlamentin ulkopuolelle, mutta lopulta se onnistui saamaan melkein 7 prosentin kannatuksen.

 

Sosiaalidemokraattien SLD on vakiinnuttanut asemansa maan kolmanneksi suurimpana puolueena ja sen kannatus on pysynyt tasaisesti noin 10 prosentin tuntumassa. SLD:tä voi pitää puolalaisen vasemmiston edustajana, sillä liberaali-vasemmistolainen Janusz Palikotin Sinun liike-puolue on menettänyt tasaisesti kannatustaan vuoden 2011 vaalien jälkeen. Euroopan parlamentin vaaleissa puolueen Eurooppa Plus-vaaliliitto jäi jo alle 5 prosentin vaalikynnyksen ja putosi Euroopan parlamentista.

 

Suurin yllätys Euroopan parlamenttivaaleissa oli nationalistisen ja antieurooppalaisen Uusi Oikeisto-puolueen nousi maan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi, saaden neljä paikkaa Euroopan parlamenttiin. Puolueen puheenjohtaja on entinen parlamentti Sejmin jäsen Janusz Korwin-Mikke, joka tunnetaan lähinnä monarkistisista ja hyvin sovinistisista mielipiteistään. Uusi Oikeisto-puolueen nousulla tulee olemaan tulevaisuudessa vaikutuksensa myös Puolan sisäpolitiikkaan. Puolue tulee pyrkimään kohti kansallisen politiikan ydintä ja nostamaan kannatustaan hyvän vaalituloksen seurauksena.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Varsova

Päivitetty 3.6.2014

Takaisin ylös