Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Ukrainan välisten ongelmattomien suhteiden viitekehyksenä toimivat EU:n ja Ukrainan väliset suhteet, jotka ovat 2000-luvulla monipuolistuneet.

Suomi tunnusti Ukrainan itsenäisyyden 30. joulukuuta 1991. Diplomaattisuhteet solmittiin 26. helmikuuta 1992, kun presidentti Kravtshuk matkusti Helsinkiin allekirjoittamaan ETYKin päätösasiakirjaa. Suurlähetystö perustettiin 1. huhtikuuta 1992. Suomella oli edustusto Kiovassa kuuden kuukauden ajan jo vuonna 1918.

Kahdenvälisen yhteistyön kehittämiselle on olemassa erinomaiset edellytykset. Maantieteellinen läheisyys - pääkaupungit sijaitsevat vajaan kahden tunnin lentomatkan päästä toisistaan -, historialliset yhteneväisyydet, Ukrainassa vallitseva myönteinen asenne ja kiinnostus Suomea kohtaan sekä Ukrainan avautuvat ja kehittyvät markkinat tarjoavat hyvän perustan yhteydenpidon laajentamiselle ja monipuolistamiselle. Kuva Suomesta on hyvä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Vuonna 2011 Suomen vienti Ukrainaan kasvoi 14 prosenttia. Viennin kokonaisarvo vuonna 2011 oli Suomen tullin tilastojen mukaan 392 miljoonaa euroa. Ukrainasta tuotiin Suomeen 89 miljoonan euron arvosta, Ukrainan osuus Suomen viennistä on 0,7 prosenttia, ja Ukrainan osuus Suomen tuonnista puolestaan 0,1 prosenttia. Vuoden 2012 näkymät ovat edellisvuotta heikommat, sillä tammikuun vienti on supistunut edellisvuoden vastaavan ajanjakson luvuista 18 prosenttia. Myös Ukrainan tuonti Suomeen on supistunut tammikuussa 8 prosenttia.

Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Ukrainaan vuonna 2011 olivat

1. paperiteollisuuden tuotteet 40 prosenttia,
2. muovi ja muovituotteet 11 prosenttia
3. elektroniikkateollisuuden tuotteet 9 prosenttia,
4. rauta ja teräs 9 prosenttia
5. koneet ja laitteet 7 prosenttia.

Suomalaisten yritysten myynti on kuitenkin vielä tilastoja suurempaa, sillä kaikki toimitukset eivät tule Suomessa sijaitsevilta tehtailta vaan myös muissa maissa sijaitsevien jakelukeskusten kautta. Ukrainan ilmoittamien tietojen mukaan Ukraina vei Suomeen v. 2011 lähinnä

1. rautaa ja terästä 25 prosenttia
2. epäorgaanisia kemikaaleja & arvometalleja 25 prosenttia,
3. mineraaliöljyjä 13 prosenttia
4. koneita ja laitteita 13 prosenttia. 

Suomalaisyritykset ovat olleet varovaisia investointisuunnitelmissaan Ukrainaan, sillä liiketoimintaympäristöä pidetään heikkona muun muassa mittavan korruption ja byrokratian vuoksi. Yksittäisistä ongelmista suuri osa liittyy ALV-palautuksiin, tullitariffeihin ja -arvon määrittelyyn, tavaraluokitteluun ja teknisiin määräyksiin.

Suomalaiset yritykset toivovat Ukrainalta vakaita ja ennustettavia markkinoita, tasavertaisia kilpailuolosuhteita, lainsäädännön eurooppalaistumista ja tehokkaan kuljetusinfrastruktuurin kehittämistä. Suomella on Ukrainan kanssa investointisuojasopimus ja kaksoisverotuksen estävä sopimus.

Suomalaisten suorien sijoitusten kanta  vuonna 2011 Ukrainassa on noin 100 miljoonaa euroa.

Merkittävimmät investoinnit ovat

• Sanitecin saniteettikeramiikkatehdas,
• Ruukin Rannila-kattoprofiilitehdas ja teräksen pintakäsittelylaitos,
• Tikkurilan Kolorit-maalitehdas,
• Konecranesin tuotantolaitokset Zaporizhiassa ja Odessassa,
• Hartwallin perheen investoinnit viininviljelyyn Sevastopolin alueella (Inkerman-viini) ja
• Macringin omistama Finprofile-profilointilinjastojen tuotantolaitos.
  

SanomaWsoy sai Venäjältä ostamansa kustantamon kautta omistuksen myös ukrainalaiseen kustantamoon. Epäsuoria sijoituksia Ukrainaan suomalaiset tekevät rahastoyhtiöiden kautta, joita ovat muun muassa FIM, Mandatum ja Amanda Capital.  

Kulttuurisuhteet

Suomalainen kirjallisuus, musiikki, teatteri, elokuva ja taide ovat esillä Ukrainassa. Myönteinen suomikuva tarjoaa hyvät edellytykset kulttuuritoiminalle Ukrainassa.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomen kieltä opetetaan muun muassa Skandinaavisessa koulussa Kiovassa sekä kolmessa korkeakoulussa, joista yhdessä suomea opiskellaan pääaineena. Kiinnostusta Suomen kielen opiskelua kohtaan on.

Oulun ja Odessan ystävyyskaupunkisuhde on tiivis ja 50 vuotta vanha. Tampere ja Helsinki ovat Kiovan ystävyyskaupunkeja.

Sopimukset

• Sopimus kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä, 14. toukokuuta 1992
• Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi, 14. lokakuuta 1994
• Sopimuksen voimaantulo Ahvenanmaan maakunnassa, 22. tammikuuta 1996
• Lentoliikennesopimus, 5. kesäkuuta 1995
• Sopimus ydinonnettomuuksia koskevasta pikaisesta ilmoittamisesta sekä ydinteknistä turvallisuutta ja säteilysuojelua koskevasta tietojen ja kokemusten vaihdosta, 8. helmikuuta 1996
• Sopimus keskinäisestä avunannosta tulliasioissa, 1.heinäkuuta 1997
• Kulttuuri- ja tiedeyhteistyömemorandum, 8. lokakuuta 2003
• Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, 4. marraskuuta 2005

Vierailut

Ulkoministeri Stubb teki virallisen vierailun Ukrainaan heinäkuussa 2010. Presidentti Halonen teki virallisen vierailun Ukrainaan toukokuussa 2009. Delegaatioon kuului myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen sekä suuri liikemiesvaltuuskunta. Erikseen toukokuussa 2009 vieraili myös asuntoministeri Jan Vapaavuori.  Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili Ukrainassa lokakuussa 2009.

Vuosina 2007 ja 2008 Ukrainassa vierailivat muun muassa ulkoministeri Kanerva ja eurooppaministeri Thors. Ulkoministeri Tuomioja toteutti myös kahdenvälisen vierailun maaliskuussa 2006 EU-Ukraina ulkoministeritroikan yhteydessä. Suuri valiokunta vieraili varapuheenjohtaja Kiljusen johdolla Kiovassa lokakuussa 2006. Sekä puhemies Lipponen että pääministeri Vanhanen vierailivat Kiovassa syys-lokakuussa 2005. Jälkimmäinen johti laajaa suomalaista liikemiesvaltuuskuntaa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lehtomäki vieraili Ukrainassa vuonna 2004 ja ulkoministeri Tuomioja vuonna 2002.

Ulkoministeri Hryshtshenko vieraili Suomessa elokuussa 2011 ja pääministeri Azarov lokakuussa 2010. Ulkoministeri Ohryzko osallistui ETYJin Helsingin ulkoministerikokoukseen 2008. Presidentti Jushtshenko vieraili Suomessa lokakuussa 2006 EU-Ukraina -huippukokouksen yhteydessä. Ulkoministeri Tarasjuk vieraili Helsingissä elokuussa 2006. Ulkoministeri Hrytshtshenko sekä puhemies Lytvyn vierailivat Suomessa vuonna 2004.

Historia

Edustustopäälliköt kautta aikojen

• Erik Ulfstedt 1992-1995
• Martti Isoaro 1996-2000
• Timo Repo 2001-2003
• Laura Reinilä 2003-2007
• Christer Michelsson 2007-2011
• Arja Makkonen 2011-