Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Ukraina

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Ukrainan välisten ongelmattomien suhteiden viitekehyksenä toimivat EU:n ja Ukrainan väliset suhteet, jotka ovat 2000-luvulla monipuolistuneet.

 

Suomi tunnusti Ukrainan itsenäisyyden 30. joulukuuta 1991. Diplomaattisuhteet solmittiin 26. helmikuuta 1992, kun presidentti Kravtshuk matkusti Helsinkiin allekirjoittamaan ETYKin päätösasiakirjaa. Suurlähetystö perustettiin 1. huhtikuuta 1992. Suomella oli edustusto Kiovassa kuuden kuukauden ajan jo vuonna 1918.

 

Kahdenvälisen yhteistyön kehittämiselle on olemassa erinomaiset edellytykset. Maantieteellinen läheisyys - pääkaupungit sijaitsevat vajaan kahden tunnin lentomatkan päästä toisistaan -, historialliset yhteneväisyydet, Ukrainassa vallitseva myönteinen asenne ja kiinnostus Suomea kohtaan sekä Ukrainan avautuvat ja kehittyvät markkinat tarjoavat hyvän perustan yhteydenpidon laajentamiselle ja monipuolistamiselle. Kuva Suomesta on hyvä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Vuonna 2012 Suomen vienti Ukrainaan kasvoi 4 prosenttia. Viennin kokonaisarvo vuonna 2012 oli Suomen tullin tilastojen mukaan 405,6 miljoonaa euroa. Ukrainasta tuotiin Suomeen 72 miljoonan euron arvosta, Ukrainan osuus Suomen viennistä on 0,7 prosenttia, ja Ukrainan osuus Suomen tuonnista puolestaan 0,1 prosenttia. 

 

Vuoden 2013 näkymät ovat edellisvuotta hieman huonommat, sillä Tullin tietojen mukaan Suomen tuonti on vuoden alkupuoliskolla laskenut edellisvuoden vastaavan ajanjakson luvuista parilla prosentilla. Ukrainan tuonti Suomeen on  ollut kasvussa.


Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Ukrainaan vuonna 2012 olivat

 

  1. paperiteollisuuden tuotteet 33%
  2. koneet ja laitteet 18%
  3. kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 13%
  4. lääkevalmisteet 7%
  5. muovi ja muovituotteet 6%
  6. rauta ja teräs 5%

 

Ukrainan ilmoittamien tietojen mukaan Ukraina vienti Suomeen vuonna 2012:

 

  1. rautaa ja terästä 25%
  2. epäorgaanisia kemikaaleja 16%
  3. koneita ja laitteita 17%
  4. paperi ja pahvi 9%
  5. vaatteet 6%
  6. poltto- ja voiteluaineet 4%

 

Suomalaisyritykset ovat olleet varovaisia investointisuunnitelmissaan Ukrainaan, sillä liiketoimintaympäristöä pidetään heikkona muun muassa mittavan korruption ja byrokratian vuoksi. Yksittäisistä ongelmista suuri osa liittyy ALV-palautuksiin, tullitariffeihin ja -arvon määrittelyyn, tavaraluokitteluun ja teknisiin määräyksiin.

 

Suomalaiset yritykset toivovat Ukrainalta vakaita ja ennustettavia markkinoita, tasavertaisia kilpailuolosuhteita, lainsäädännön eurooppalaistumista ja tehokkaan kuljetusinfrastruktuurin kehittämistä. Suomella on Ukrainan kanssa investointisuojasopimus ja kaksoisverotuksen estävä sopimus.

 

Suomalaisten suorien sijoitusten kanta vuonna2012 Ukrainassa oli Ukrainan Tilastokeskuksen mukaan noin 106 miljoonaa euroa. Liiketoimintaympäristön epävakauden ja turvallisuustilanteen vuoksi suomalaisten suorien investointien määrä on ollut vähenemään päin.

Kulttuurisuhteet

Suomalainen kirjallisuus, musiikki, teatteri, elokuva ja taide ovat esillä Ukrainassa. Myönteinen suomikuva tarjoaa hyvät edellytykset kulttuuritoiminalle Ukrainassa.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomen kieltä opetetaan muun muassa Skandinaavisessa koulussa Kiovassa sekä kolmessa korkeakoulussa, joista yhdessä suomea opiskellaan pääaineena. Kiinnostusta Suomen kielen opiskelua kohtaan on.

 

Oulun ja Odessan ystävyyskaupunkisuhde on tiivis ja 50 vuotta vanha. Tampere ja Helsinki ovat Kiovan ystävyyskaupunkeja.

Sopimukset

  • Sopimus kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä, 14. toukokuuta 1992
  • Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi, 14. lokakuuta 1994
  • Sopimuksen voimaantulo Ahvenanmaan maakunnassa, 22. tammikuuta 1996
  • Lentoliikennesopimus, 5. kesäkuuta 1995
  • Sopimus ydinonnettomuuksia koskevasta pikaisesta ilmoittamisesta sekä ydinteknistä turvallisuutta ja säteilysuojelua koskevasta tietojen ja kokemusten vaihdosta, 8. helmikuuta 1996
  • Sopimus keskinäisestä avunannosta tulliasioissa, 1.heinäkuuta 1997
  • Kulttuuri- ja tiedeyhteistyömemorandum, 8. lokakuuta 2003
  • Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta, 4. marraskuuta 2005

Vierailut

Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja on vieraillut Kiovassa kahdesti kevään 2014 aikana. Toisella kertaa vierailun kohteena oli uuden presidentin Petro Porošenkon virkaanastujaistilaisuus.

 

Ukrainan ulkoministeri Leonid Kozhara vieraili Suomessa toukokuussa 2013 ulkoministeri Erkki Tuomiojan kutsusta. Keskustelujen pääaiheina olivat tulevan EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen tilanne ja Ukrainan Etyj-puheenjohtajuus. Ministeri Kozhara tapasi myös pääministeri Jyrki Kataisen, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman, eduskunnan ulkoasiainvaltiokunnan puheenjohtaja Timo Soinin ja Elinkeinoelämän keskusjärjestön toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen.

 

Ulkoministeri Stubb teki virallisen vierailun Ukrainaan heinäkuussa 2010. Presidentti Halonen teki virallisen vierailun Ukrainaan toukokuussa 2009. Delegaatioon kuului myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen sekä suuri liikemiesvaltuuskunta. Erikseen toukokuussa 2009 vieraili myös asuntoministeri Jan Vapaavuori.  Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili Ukrainassa lokakuussa 2009.

 

Ulkoministeri Hryshtshenko vieraili Suomessa elokuussa 2011 ja pääministeri Azarov lokakuussa 2010. Ulkoministeri Ohryzko osallistui ETYJin Helsingin ulkoministerikokoukseen 2008.

Historia

Edustustopäälliköt kautta aikojen

  • Erik Ulfstedt 1992-1995
  • Martti Isoaro 1996-2000
  • Timo Repo 2001-2003
  • Laura Reinilä 2003-2007
  • Christer Michelsson 2007-2011
  • Arja Makkonen 2011-

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Kiova

Päivitetty 27.8.2014

Takaisin ylös