Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Luxemburg

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Luxemburgin tärkein toimintaympäristö on Euroopan unionissa, jonka perustajajäseniin se kuuluu. Luxemburg toimii aktiivisesti myös YK:ssa ja kuuluu väkilukuun suhteutettuna merkittävimpiin kehitysyhteistyön rahoittajiin. Luxemburgin suhteet rajanaapureihinsa Saksaan, Ranskaan ja Belgiaan ovat hyvät ja yhteydet ovat tiiviit varsinkin kaikkiin neljään maahan ulottuvalla niin sanotulla suuralueella. Myös Benelux-yhteistyö on Luxemburgin kannalta tärkeää.   

 

Alueellinen yhteistyö

Historiallisista syistä Luxemburgilla on läheiset yhteistyösuhteet Belgiaan, vaikka maiden välinen rahaliitto purkautui euron käyttöönoton myötä. Samalla perustettiin Luxemburgin keskuspankki. Belgian ja Luxemburgin välinen talousliitto UEBL on kuitenkin edelleen olemassa ja viimeisimmässä sopimuksessa (2002) painopiste siirtyi yhteistyöhön kansainvälisissä järjestöissä, maatalous- ja puolustusasioissa sekä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun saralla. 

 

Luxemburgin, Belgian ja Alankomaiden välille solmittiin Benelux-liitto vuonna 1944 ja Benelux on yhä tärkeä viiteryhmä Luxemburgille. Uudistettu Benelux-sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2012. Sopimuksen mukaan keskeiset toimialueet ovat sisämarkkinat ja talousunioni, kestävä kehitys sekä oikeus- ja sisäasiat. Sen tavoitteena on lisätä rajat ylittävää yhteistyötä sekä toimia "laboratoriona Euroopalle". Uudella sopimuksella perustetaan Benelux-tuomioistuin, jonka sijaintipaikaksi on sovittu Luxemburg.

 

Luxemburg on aktiivinen myös Grande Région -yhteistyössä naapurialueiden kanssa (koillinen Ranska, Belgian Vallonia ja Saksan läntisimmät alueet). Yksi yhteistyön painopisteistä on alueen työllisyyden tukeminen. Suuralueelle tunnusomainen piirre on, että alueella on yli 200 000 työmatkalaista, jotka käyvät päivittäin töissä naapurimaassa. Tästä seuraa, että liikenneyhteyksien ja julkisen liikenteen kehittäminen on keskeinen yhteistyösektori. Yhteistyötä on myös muun muassa energia- ja ympäristökysymyksissä sekä koulutuksen alalla. Vuonna 2007 avattiin Perliin Schengenin lähelle luxemburgilais-saksalainen lukio (Deutsch-Luxemburgisches Schengen-Lyzeum Perl), jonka opinto-ohjelma on suunniteltu alueen oppilaiden erityistarpeet (muun muassa alueen eri kielet) huomioon ottaen. Lisäksi alueen seitsemän yliopistoa tekevät yhteistyötä opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihdon alalla.


Luxemburgin ja Ranskan lähialueyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä käsitellään 2009 perustetussa hallitusten välisessä komissiossa.

Puolustuspolitiikka

Luxemburg on Pohjois-Atlantin liiton (NATO) perustajajäsen. Luxemburgissa luovuttiin asevelvollisuudesta jo vuonna 1967. Asevoimissa on nyt noin 300 ammattisotilasta, joista noin 60 soittokunnassa. Vuosittain vapaaehtoista asepalvelusta suorittaa 500–600 henkilöä. Lisäksi armeija työllistää satakunta siviiliä, joten kokonaisvahvuus on noin 1000 henkilöä. Luxemburgissa ei ole erillistä puolustusministeriötä, vaan puolustusosasto, joka toimii ulkoministeriön alaisuudessa. 

 

Kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin on osallistunut 1990-luvun alkupuolelta lähtien noin 700 henkilöä. Luxemburg osallistuu kaikkiin EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Luxemburgin sotilaat toimivat kansainvälisissä operaatioissa useimmiten Belgian tai Ranskan joukkojen yhteydessä. Luxemburg on panostanut myös kriisinhallinnan erityisosaamisen kehittämiseen; painopistealueina ovat miinanraivaus ja pilaantuneen veden puhdistaminen.

Kehityspolitiikka

Luxemburgin kehitysyhteistyölaki vuodelta 1996 määrittää tavoitteikseen eritoten taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen kehitysmaissa, kehitysmaiden harmonisen ja progressiivisen sopeutumisen maailmantalouteen sekä taistelun köyhyyttä vastaan. Luxemburgin kehitysavun rahallinen määrä on noussut viime vuosina säännöllisesti ja vuonna 2010 oli 1,09 prosenttia bruttokansantulosta. Avokätistä kehitysapua pidetään yhtenä Luxemburgin käyntikorteista maailmalla. Luxemburgissa on myös kehitetty emergency.lu -ohjelma, jonka tavoitteena on nopeuttaa telekommunikaatioyhteyksiä ja tiedonkulkua humanitaarisissa katastrofeissa.

 
Bilateraaliyhteistyössä Luxemburg keskittää kehitysyhteistyötoimintansa seuraaville sosiaalisille sektoreille: koulutus, inhimillisten voimavarojen kehittäminen, terveys, vesi ja integroitu kehitys. Bilateraaliyhteistyössä Luxemburg myöntää yleensä varoja ohjelmaan, jota se johtaa yhdessä kohdemaan kanssa. Luxemburg on tähän saakka suhtautunut suoraan budjettitukeen varauksellisesti. Luxemburgilla on tärkeä asema myös mikrorahoituksen kehittäjänä.

 

Luxemburgin kehitysyhteistyö keskittyy yhdeksään kohdemaahan (Vietnam, Laos, Nicaragua, El Salvador, Niger, Kap Verde, Senegal, Mali ja Burkina Faso), jotka saavat noin 72 prosenttia bilateraaliavusta. Marraskuussa 2012 kehitysapu Maliin keskeytettiin maan sotilasvallankaappauksen jälkeen. Luxemburg on Kap Verden suurin avunantaja. Loput 28 prosenttia avusta jakaantuu 20 maan kesken. Miehitetyt palestiinalaisalueet hyötyvät samoista eduista kuin kohdemaat. Ulkoministeriö valitsee projektit monenkeskiseen yhteistyöhön niiden (osa)rahoittamista varten. Pääkumppaneita ovat muun muassa Maailman terveysjärjestö (WHO), YK:n ympäristöohjelma (UNEP), YK:n väestörahasto (UNFPA) sekä YK:n apujärjestö palestiinalaispakolaisille Lähi-idässä (UNRWA).

 

Ihmisoikeudet

Luxemburgin ihmisoikeustilanne on hyvä. Luxemburg on ratifioinut keskeisimmät kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana Luxemburg on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa parisenkymmentä langettavaa tuomiota, joiden aiheena on useimmiten ollut oikeudenkäynnin pituus.

 

Vankilaolot ovat olleet Luxemburgissa kritiikin kohteena. Hallitus pyrkii mm. uusien vankilatilojen rakentamiseen sekä vankeudesta vapautuneiden yhteiskuntaan sopeuttamiseen aikaisempaa paremmin.

 

http://www.mj.public.lu/actualites/2010/02/Reforme_du_regime_penitentiaire/index.html

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Luxemburg

Päivitetty 19.4.2012

Takaisin ylös