Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Puola

Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

Talous, elinkeinoelämä

Talouden avainlukuja:

 

  • bruttokansantuote käyvin hinnoin noin 1412 miljardia zlotya eli noin 353 miljardia euroa vuonna 2010; henkeä kohden tämä tekee noin 9290 euroa
  • BKT henkeä kohden noin 60 prosenttia EU-maiden keskiarvosta
  • bruttokansantuotteen kasvu 3,8 prosenttia vuonna 2010 
  • budjettivaje prosentteina bruttokansantuotteesta 7,9 prosenttia vuonna 2010
  • julkinen velka noin 55 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoden 2010 lopussa
  • inflaatio keskimäärin 3,1 prosenttia vuonna 2010 
  • työttömyys 12,6 prosenttia huhtikuussa 2011

 

(Lähteet: PalilZ, Puolan tilastokeskus GUS)

Talouden kehitys ja hallituksen talouspoliittinen ohjelma

Verrattuna useimpiin Euroopan maihin, Puola on selvinnyt talouskriisistä hyvin. Talous kasvoi 6,5 prosenttia vuonna 2007, 1,8 prosenttia vuonna 2009, 3,8 prosenttia vuonna 2010 ja 4,3 prosenttia vuonna 2011. Talouskasvu on jatkunut edelleen vuosina 2011 ja 2012, mutta jää 2 - 3 prosentin tasoon. Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet etenkin voimakas kotimainen kulutus ja kotimaiset investoinnit sekä kasvava vienti. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Puolan talous on suhteellisen tasapainoinen ja menestyy siksi paremmin kuin useimmat alueen maat. Pitkällä tähtäimellä ei kuitenkaan voi luottaa kasvun jatkumiseen ilman talouden rakennemuutoksia.
 
Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset Puolassa ovat siis jääneet suhteellisen lieviksi. Muutaman vuoden jo kurissa ollut budjettivaje on taloustilanteen takia noussut jo lähelle kahdeksaa prosenttia ja ylittää siis selvästi eurokriteerit. Hallituksella on suunnitelma sen saamisesta alle 3 prosentin vuonna 2012. Myös inflaatio on ollut eurokriteerien yläpuolella, mutta sen odotetaan laantuvan.
 
Työttömyys laski 2000-luvun alkuvuosina voimakkaasti, mutta on nyt taas kääntynyt nousuun. Puolan työttömyysaste on noin 13 prosenttia (Eurostatin mukaan noin 10 prosenttia). Alueiden välillä on suuria eroja: korkeinta työttömyys on pohjoisilla maaseutuvaltaisilla alueilla, kun taas suurissa kaupungeissa työttömyys on varsin alhaisella tasolla. Osin työttömyyden lasku on seurausta parantuneesta kotimaisesta työmarkkinatilanteesta ja osin siitä, että lukuisat puolalaiset ovat muuttaneet työn perässä muihin EU-maihin. Palkat ovat nousseet voimakkaasti. Työn tuottavuuskin on kasvussa, mutta se on edelleen eurooppalaisen mittapuun mukaan alhainen.

 

Hallitus painottaa taloudellista vapautta, sen mukaan valtion rooli taloudessa on edellytyksiä luova ja avustava. Hallitus tavoittelee verojen ja maksujen asteittaista alentamista sekä talous- ja verolainsäädännön yksinkertaistamista. Yksityistämiseen on luvassa vauhtia.

 

Panostusta innovaatioihin on tarkoitus lisätä. Puola on tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU-maiden häntäpäässä.

Talouden rakenne

Puolan talouden rakenne on muuttunut merkittävästi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Teollisuus ja maataloussektorien merkitys on laskenut ja palvelusektorin vastaavasti noussut.

 

Merkittävimpiä teollisuussektoreita ovat elintarvike-, auto-, kemikaali- sekä kone- ja laiteteollisuus. Terästeollisuudella on vahva asema, ja Puola on maailman johtavimpien hiilentuottajien joukossa. Hiilentuotanto on kuitenkin ollut laskusuunnassa, ja sektori on voimakkaiden uudistuspaineiden alla. Suurimpia haasteita ovat tuottavuuden parantaminen ja ympäristöhaittojen minimointi.

 

Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta ei ole enää kovin merkittävä, mutta sillä on suurta sosiaalista ja poliittista merkitystä. Tilat, joita tilastojen mukaan on pari miljoonaa, ovat pieniä (keskikoko noin 10 hehtaaria), ja niiden tuottavuus on usein huono, eikä satoa aina jää yli oman tarpeen. Suuri osa tuotannosta tulee suurtiloilta, jotka usein ovat yhteistyössä suurten vähittäiskauppaketjujen kanssa. Kilpailukykyisen maatalouden tärkeyttä lisäävät elintarvikkeiden jalostukseen saadut huomattavat ulkomaiset investoinnit. Puolan maatalouden vienti on kasvanut merkittävästi EU-jäsenyyden myötä.

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

Ulkomaankaupan ja kauppapolitiikan keskeiset piirteet

 

Puolan kauppavaihto on viime vuosina kasvanut lukuun ottamatta vuotta 2009. Vuonna 2008 sen arvo oli lähes kolminkertainen vuoteen 2000 verrattuna. Vienti on kasvanut tuontia hitaammin, ja kauppatase on ollut alijäämäinen useita vuosia.


Puolan kokonaisvienti oli 117,4 miljardia euroa vuonna 2010. Kokonaisvienti kasvoi edellisvuoteen verrattuna oli 19,5 prosenttia. Kokonaistuonti Puolaan oli 130,9 miljardia euroa vuonna 2010. Kokonaistuonti kasvoi 21,7 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna.

 

Euroopan unioni on merkittävin alue sekä Puolan viennin kohdealueena että tuonnin lähdealueena. Puola kuuluu EU:n yhteiseen kauppapolitiikkaan. WTO-neuvotteluissa Puolalle on tärkeää etenkin sen maatalouspoliittisten etujen huomioiminen.

 

(Lähde: GUS, Puolan talousministeriö)

 

Tärkeimmät Puolan viennin kohdemaat vuonna 2010, %

 

Saksa

26,0

Ranska

6,8

Iso-Britannia

6,2

Italia

6,1

Tshekki

6,0

 

Tärkeimmät tuontimaat vuonna 2010, %

 

Saksa

21,7

Venäjä

10,5

Kiina

9,5

Italia

5,7

Ranska

4,3

 

Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2010, %

 

Sähkö- ja koneteollisuuden tuotteet

43,1

Kemianteollisuuden tuotteet

13,1

Maataloustuotteet ja elintarvikkeet

11,3

Metallituotteet

10,3

Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet

5,2

Mineraalituotteet

4,0

Kevytteollisuuden tuotteet

3,6

 

Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2010, %

 

Sähkö- ja koneteollisuuden tuotteet

37,7

Kemianteollisuuden tuotteet

17,4

Mineraalituotteet

11,8

Metalliteollisuuden tuotteet

10,3

Maataloustuotteet ja elintarvikkeet

8,2

Kevytteollisuuden tuotteet

5,1

 

(Lähde: Puolan talousministeriö)

 

Investoinnit ulkomailta Puolaan

 

Suorat ulkomaiset sijoitukset Puolaan olivat 8,9 miljardia euroa vuonna 2009, mikä oli 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Määrä on merkittävä, mutta asukasta kohden tehdyissä mittauksissa Puola jää jälkeen useista muista uusista EU-maista.

 

Suurin osa investoinneista tuli EU-maista, pääasiassa Saksasta, Ranskasta, Alankomaista, Luxemburgista, Itävallasta ja Ruotsista. EU:n ulkopuolisista maista tärkeimmät olivat Yhdysvallat, Kiina ja Arabimaat.

 

Puola on sijoittunut kärkisijoille monissa yritysten investointihoukuttelevuutta mittaavissa tutkimuksissa. Sen valtteja yritysten kannalta ovat iso kotimarkkina-alue EU:ssa vielä isompien markkinoiden tuntumassa, edelleen suhteellisen hyvä työvoiman saatavuus, hyvä koulutustaso ja suhteellinen edullisuus, hyvä materiaalien saatavuus, rahoitusmahdollisuudet, usein hyvä yhteistyö paikallishallinnon kanssa sekä hyvä talouskasvu. Heikkoja kohtia ovat suhteellisen korkeat työn sivukulut, verojärjestelmän monimutkaisuus, heikko infrastruktuuri  (etenkin tieverkko monin paikoin huonokuntoinen, rautatieverkko paikoin myös), byrokratia ja oikeuslaitoksen tehottomuus.

 

EU-varat lisäävät investointimahdollisuuksia. Puola on saanut EU:n rakenne- ja koheesiorahastoista 67 miljardia euroa vuosille 2007–2013. Kun tähän lisätään kansallinen rahoitus 11,9 miljardia euroa ja yksityisten yritysten suunniteltu osuus 6,4 miljardia euroa, kokonaissumma kohoaa yli 85 miljardiin euroon ja näin ollen EU-rahat luovat merkittäviä investointimahdollisuuksia. Puola toivoo EU-rahoitusten pysyvän jatkossakin mittavana.  

 

 

(Lähteet: Puolan keskuspankki ja ulkomaisia investointeja hoitava virasto PAIiIZ)

 

Muuta

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Varsova

Päivitetty 29.11.2012

Takaisin ylös