Kestävä kehitys Suomen turvallisuuspolitiikassa

Kestävän kehityksen nähdään olevan keskeinen edellytys laajalle turvallisuudelle ja toisaalta rauha ja turvallisuus ovat kestävän kehityksen elementtejä. Suomen hallitus korostaa laaja-alaisiin, erityisesti rajat ylittäviin turvallisuusuhkiin varautumisen merkitystä. Näitä ovat muun muassa järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi, huume- ja ihmiskauppa, tartuntataudit, ympäristöuhat, energiakatkot ja tietoverkkohyökkäykset.

Viime aikoina turvallisuuspolitiikka on laajentunut koskemaan myös ympäristöuhkia. Kuva: UM

Turvallisuuden ja ympäristöasioiden nähdään olevan yhteydessä toisiinsa: suuret ympäristöuhat muodostavat riskin ihmisen terveydelle, ja rajat ylittävä saastuminen asettaa haasteita saastuttavan ja saasteille altistuvan valtion väliselle suhteelle. Luonnonvarojen epätasa-arvoinen jakautuminen saattaa lisätä ristiriitoja, ja toisaalta aseellinen konflikti aiheuttaa usein tuhoa ympäristössä. Lisäksi ympäristön tilan huonontuminen on usein yhteydessä sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen.

Suomi on useiden vuosien ajan pyrkinyt laajentamaan turvallisuuspolitiikan käsitettä koskemaan myös ympäristöasioita sekä kansallisessa että kansainvälisessä kontekstissa. Bilateraalista ja multilateraalista yhteistyötä on kehitettävä vastaamaan tehokkaasti rajat ylittäviin turvallisuusuhkiin ja -haasteisiin.

Perinteisesti turvallisuuspolitiikka on ottanut huomioon akuutit katastrofit ja kriisit. Vasta viime vuosikymmeninä turvallisuuspolitiikka on laajentunut koskemaan myös asteittain ilmeneviä ympäristöuhkia. Ainoa tehokas keino tällaisten uhkien kontrollointiin ovat ehkäisevät toimet, sillä ympäristötuhon korjaaminen jälkeenpäin on vaikeaa ja kallista.

Valtioneuvoston selonteossa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 todetaan väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen olevan keskeisimmät globaaliin turvallisuuteen pitkäjänteisesti vaikuttavat tekijät. Tehokkaampi puuttuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen sekä ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen yhteen sovittaminen kestävällä tavalla on välttämätöntä ihmiskunnan tulevaisuudelle.

 Ympäristöturvallisuuspolitiikan painopisteet

Suomen ympäristöturvallisuuspolitiikan prioriteetteja on puuttuminen ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin. Ilmastonmuutoksen ympäristövaikutukset ovat läheisessä yhteydessä köyhyyteen, puutteeseen ja konflikteihin. Näiden vaikutusten lieventämiseksi painotetaan luonnonvarojen käytön vähentämistä ja talouskasvun irrottamista sen ympäristölle aiheuttamasta taakasta. Tämän lisäksi kehittyneiden maiden kestämättömiä tuotanto- ja kulutustottumuksia tulisi muuttaa luonnon- ja inhimillisen pääoman säilyttämiseksi.

 Uusien turvallisuusuhkien ehkäisy

Ulkoasiainministeriö on sitoutunut edistämään yhteistyötä ehkäistäkseen uusien turvallisuusuhkien toteutumisen ja edistääkseen kokonaisvaltaisen turvallisuuden käsitettä. Tämä käsittää myös konfliktineston ja kriisinhallinnan sekä EU:n ulkopuolisen toimintakapasiteetin vahvistamisen. Tärkeää on myös globaalin hallinnon edistäminen, kehitysyhteistyön laadun parantaminen sekä kestävän kehityksen kumppanuuksien vahvistamisen.

Suomi pyrkii liittämään konfliktien ehkäisyn ja toimeentulon turvaamisen keskeiseksi osaksi kehitysyhteistyötä. Kehitysyhteistyö nähdään yhtenä turvallisuuspolitiikan tärkeänä työkaluna, sillä kehitysyhteistyö vähentää kehitysmaiden haavoittuvuutta kriiseille ja edesauttaa tasapainoista talouskasvua pitkällä aikavälillä. Kehitysyhteistyön suuntaaminen kriisialueille myös edistää merkittävästi turvallisuutta.

Ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät kysymykset ovat tärkeitä tekijöitä, jotka usein sekä aiheuttavat että ylläpitävät konflikteja. Konflikteja ruokkii etenkin luonnonvarojen laiton kauppa, arvokkaiden ja niukkojen luonnonvarojen omistusoikeudet, maaperän köyhtyminen sekä ilmastonmuutos. Suomi on ollut vuodesta 2008 saakka mukana päärahoittajana YK:n ympäristöohjelman (UNEP) Environmental Cooperation for Peacebuilding (ECP) -ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on tukea kansallisia hallituksia ja kansalaisyhteiskuntia, YK:n eri organisaatioita sekä paikallisia järjestöjä luonnonvarojen ja ympäristön kestävässä hallinnassa, rauhanrakentamisessa, konfliktien ehkäisyssä sekä rajojen ylittävässä yhteistyössä.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, valtioneuvoston selonteko (pdf, 1180 Kt)

UN Task Team Report to the Secretary-General: Realizing the Future We Want for All (PDF, 58 sivua, 7,98 Mt)