Suomen kehityspolitiikka Euroopan unionissa

EU on maailman merkittävin kehitysmaiden kumppani kehitysyhteistyön, kauppavaihdon ja suorien investointien määrällä mitattuna. Kehitysyhteistyö kuuluu jaetun toimivallan aloihin: Euroopan unionilla ja jokaisella jäsenmaalla on oma kehitysyhteistyönsä. Periaatteena on kuitenkin, että jäsenmaiden ja EU:n kehityspolitiikat täydentävät toisiaan. Vuonna 2012 Suomi rahoitti EU:n toteuttamaa kehitysyhteistyötä 140 miljoonalla eurolla.

EU:n kehityspolitiikka uudistuu

Euroopan unionin, samoin kuin Suomen, kehityspolitiikan keskeisin tavoite on köyhyyden vähentäminen. 

Ihmisoikeudet, kuten imeväis- ja äitiyskuolleisuuden vähentäminen, ovat EU:n kehityspolitiikan keskiössä. Kuva: European External Action Service.

YK:n vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärien saavuttaminen on pohjana vuoden 2005 Euroopan kehityspoliittiselle konsensukselle.

EU:n kehityspolitiikkaa päätettiin uudistaa keväällä 2012. Myös Suomi on osallistunut uudistamistyöhön aktiivisesti. Toimintatapoja kehitetään parempien ja pysyvämpien kehitystulosten saavuttamiseksi. EU:n kehityspolitiikan muutosagenda (Agenda for Change) korostaa avun keskittämistä vähiten kehittyneisiin maihin, ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa ja kestävän kasvun tukemista.

• Lehdistötiedote: EU ulkoasiainneuvoston 3166. istunto (PDF)
• Agenda for Change (EU) 
• Muutosagenda lyhyenä englanninkielisenä animaationa (EU) 

Kehittyneiden maiden sekä sisä- että ulkopolitiikalla on merkittävää vaikutusta kehitysmaiden mahdollisuuksiin saavuttaa kehitystavoitteitaan. EU on sitoutunut kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden vahvistamiseen. Sillä pyritään edistämään myönteisiä yhteisvaikutuksia ja välttämään haitallisia ristiriitoja päätöksenteossa, jolla voi olla vaikutusta kehityskysymyksiin.

Politiikkajohdonmukaisuuden juridinen perusta vahvistui Lissabonin sopimuksessa, jonka mukaan ”Unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin” (artikla 208) .

• Lissabonin sopimus (Eurooppatiedotus)

EU on kehitysyhteistyön suurvalta

Valtaosa EU:n kehitysyhteistyöstä toteutetaan lahja-apuna. Yhteistyökumppaneina on yhteensä yli 160 maata, aluetta ja järjestöä eri puolilla maailmaa.

EU:n jäsenmaana Suomi osallistuu tähän yhteistyöhön. Vuositasolla yli 10 prosenttia Suomen kehitysyhteistyövaroista kanavoidaan EU:n kautta. Vuonna 2012 tämä luku oli 140 miljoonaa euroa, mikä vastasi 12 prosenttia Suomen kehitysyhteistyövaroista.

Bangladesh kuuluu maailman köyhimpiin maihin. EU tukee maaseudun asukkaiden työllistymismahdollisuuksia Narashindissä. Kuva: European External Action Service EEAS.

EU:n kehitysyhteistyön tuloksellisuutta pyritään vahvistamaan ohjaamalla tukea vain rajalliselle määrälle yhteistyön alueita.

Muutosagendassa on sovittu korkeintaan kolmesta yhteistyöalueesta jokaisessa yhteistyömaassa. Muutoksen toteutuminen käytännössä tapahtuu vaiheittain, sillä jo käynnissä olevia, monivuotisia kehitysyhteistyöohjelmia ei voi keskeyttää äkillisesti.

Komissio julkaisee vuosittain raportin EU:n kehityspolitiikan ja ulkomaanavun toteuttamisesta. Raportti käsittelee kehityspolitiikkaa ja yhteistyön toteutumista maittain ja sektoreittain.

• EU:n kehitysyhteistyön vuosiraportit (englanniksi)

Cotonoun sopimus ohjaa yhteistyötä entisten siirtomaiden kanssa

EU:n suhteita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-maat) kanssa ohjaavat pitkäaikaiset yhteistyösopimukset.

Vuonna 2000 solmittiin 20-vuotinen Cotonoun sopimus, joka korvasi aikaisemmat sopimukset. Cotonoun sopimus on laaja-alaisempi kuin mikään aikaisempi talous- ja kehityssopimus näiden maiden kanssa.

• Cotonoun sopimus (EU)

Maanjäristyksistä pahoin kärsineen Haitin kaksi suurinta kaupunkia yhdistävän maantien kunnostustyöt käynnissä. Kuva: European External Action Service.

Sopimus perustuu kumppanuuteen ja määrittelee yhteistyötä eri useilla sektoreilla. Tavoitteena on AKT-maiden köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys sekä täysivaltainen osallistuminen maailmantalouteen. Edistämällä AKT-maiden taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista kehitystä halutaan samalla lisätä rauhaa, turvallisuutta ja vakaata demokratiakehitystä.

EU käy Cotonou-sopimuksen kahdeksanteen artiklaan pohjautuen säännöllistä poliittista vuoropuhelua useiden AKT-maiden kanssa.

Cotonou-sopimuksessa päätettiin solmia talouskumppanuussopimukset (Economic Partnership Agreement EPA), joissa määritellään EU:n ja AKT-maiden välisen kaupan vastavuoroisuus Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen mukaisesti.

EU:n komissio on käynyt EPA-neuvotteluja seitsemän AKT-maista muodostuvan neuvotteluryhmän kanssa vuodesta 2002 alkaen. Neuvottelut ovat olleet vaikeampia kuin osattiin olettaa, eivätkä ne ole edenneet aikataulussaan. Ensimmäinen täysimittainen EPA-sopimus sovittiin vuonna 2007 Karibian maaryhmän kanssa (CARIFORUM).

• EPA-sopimukset (EU) (englanniksi)

EU:n kehitysyhteistyörahoitus tulee monesta eri lähteestä

EU:n kehitysyhteistyötä rahoitetaan pääasiassa kahdesta eri rahoitusvälineestä.

Kehitysyhteistyön rahoitusväline (Development Cooperation Instrument DCI) on osa EU:n kokonaisbudjettia, ja siitä rahoitetaan maa- ja aluekohtaista yhteistyötä Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa, Etelä-Afrikassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä.

Lisäksi DCI:stä rahoitetaan tiettyyn kehitysteemaan, esimerkiksi naisten asemaan, vaikuttavaa yhteistyötä ympäri maailmaa.

EU tukee paikallisten toimijoiden kanssa naisten yrittäjyyttä Jordanian Irbidissä. Kuva: EU External Action Service.

AKT-maiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä rahoitetaan EU:n budjetin ulkopuolisesta Euroopan kehitysrahastosta (EKR). Rahoitukseen osallistuvat kaikki EU:n jäsenmaat, mutta uudempien jäsenmaiden maksuosuudet ovat hieman alempia ja vanhempien jäsenmaiden maksuosuudet puolestaan suurempia verrattuna niiden EU-budjetin maksuosuuksiin.

Cotonoun sopimuksen mukaisen yhteistyön lisäksi EKR:stä rahoitetaan yhteistyötä merentakaisissa maissa sekä alueilla, jotka kuuluvat EU:hun, mutta sijaitsevat Euroopan ulkopuolella.

• EuropeAid: Toimintatavat

Miten Suomi vaikuttaa EU:n kehityspolitiikkaan?

Kehitysyhteistyö on olennainen osa Euroopan unionin ulkoista toimintaa. Kehitysyhteistyön linjauksista päättävät jäsenmaiden kehitysministerit ulkoasiainneuvostossa (UAN). Kehityspolitiikkaa valmistellaan viikoittain kokoontuvissa neuvoston työryhmissä, pääasiallisesti kehitystyöryhmässä (CODEV) ja AKT-työryhmässä.

• EU:n ulkoasiainneuvosto (englanniksi)

EU:n ulkosuhdehallinto ja komissio ovat yhdessä vastuussa EU:n kehitysyhteistyön suunnittelusta.

Komissio vastaa käytännön toteutuksesta

Komission EuropeAid-kehitysyhteistyöpääosasto vastaa EU:n kehitysavun toimittamisesta kaikkialle maailmaan eri ohjelmien ja hankkeiden kautta. Jäsenmaat hyväksyvät yllä mainittujen EU-instituutioiden tekemät suunnitelmat ja seuraavat maatason toteutusta pääosin edustustojensa kautta. EU:n komission toimeenpanemaa kehitysyhteistyötä rahoitettiin vuonna 2012 yhteensä noin 9,2 miljardilla eurolla.

Suomessa EU:n kehitysyhteistyöhön liittyvien asioiden valmistelusta vastaa ensisijaisesti ulkoministeriön yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö. Yksikössä valmistellaan Suomen ohjeet työryhmäkeskusteluihin ja ministerikokouksiin sekä seurataan EU-asioita kehityspoliittisesta näkökulmasta.

Lisäksi Suomi ja muut jäsenmaat rahoittavat ja toteuttavat omaa kehitysyhteistyötään kansallisista budjeteistaan. 

• Kehitysyhteistyön toteutus
• Määrärahat ja niiden käyttö