Yhdistyneet kansakunnat (YK)

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on Suomelle keskeisin monenkeskisen yhteistyön väline. YK:n jäsenenä Suomi on sitoutunut kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisuun. Sitoutuminen on yhteistyötä taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja humanitaaristen ongelmien ratkaisemiseksi sekä työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja kansainvälisen oikeuden kehittämiseksi.

 Laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti kaikki nämä periaatteet tukevat kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta.

Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013–2014.

Perustettu kansojen yhteistyöjärjestöksi

YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen kansojen yhteistyöjärjestöksi, jonka tavoitteena oli suojella maailmaa uusilta sodilta. Kansainvälinen sopimus, jolla järjestö perustettiin, allekirjoitettiin 26. kesäkuuta 1945, ja se on nimeltään YK:n peruskirja. Peruskirjassa määritellään kansainvälisten suhteiden pääperiaatteet ja järjestön muoto ja tavoitteet.

YK:n ihmisoikeuksien julistuksen keskeisimpiä asioita on oikeus elämään, mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapauteen sekä oikeus työhön ja koulutukseen.

Kansainvälinen turvallisuus on perinteisesti ymmärretty valtioiden itsemääräämisoikeuden ja loukkaamattomuuden turvaamisena.
2000-luvulla turvallisuuden määritelmä on alkanut muuttua ja yksilön turvallisuus on alettu entistä enemmän asettaa valtion koskemattomuuden edelle.

Perusoikeutena inhimillinen turvallisuus kaikille maailman ihmisille

Puhutaan inhimillisestä turvallisuudesta, joka ulottuu laajemmalle kuin pelkän sotilaallisen uhkan torjumiseen. Inhimillinen turvallisuus kattaa myös köyhyyden, tautien, ympäristöongelmien ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan.

Yksi YK:n ensimmäisistä tehtävistä oli ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen laatiminen. Se on historiallinen julistus ihmisten kaikkein perustavimmista oikeuksista ja vapauksista. Näitä ovat esimerkiksi oikeus elämään, vapauteen ja kansalaisuuteen, mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapaus, oikeus työhön ja koulutukseen sekä oikeus osallistua maansa hallinnoimiseen. Ihmisoikeuspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimintaa YK:ssa.

Suomi on yli 50-vuotisen YK-jäsenyytensä aikana ollut maailmanjärjestössä kokoaan merkittävämpi. Jo 1950-luvun lopulla alkanut osallistuminen YK.n rauhanturvatoimintaan toi Suomelle rauhanturvan suurvallan tittelin. Suomi on osallistunut YK:ssa aktiivisesti myös muun muassa kansainvälisen oikeuden kehittämiseen, aseidenriisuntadiplomatiaan ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön.

YK:n keskeiset toiminnot:

• YK:n yleiskokous
• YK:n turvallisuusneuvosto
• YK:n talous- ja sosiaalineuvosto
• Kansainvälinen tuomioistuin
• YK- järjestöt
• YK:n humanitaarinen apu

Asiaan liittyen

Jussi Pekkarinen: Suomi eteni varoen YK:n jäseneksi

Kirsti Lintonen: YK-uudistus tarttui laajan turvallisuuden kysymyksiin

Max Jakobson: YK tuskin kostuisi laajentuneesta turvallisuusneuvostosta 

Marjatta Rasi: YK:ta tarvitaan tehokkaana ja tavoitteellisena kansainvälisenä keskuksena

Paavo Lipponen: Mihin YK:ta tarvitaan ja YK:n merkitys Suomelle