Ilmastoyhteistyö
Suomen ilmastopolitiikka rakentuu usean eri toimijan ja tason välille. Kansainvälisellä tasolla neuvottelut käydään YK:n alaisen sopimuksen piirissä (UNFCCC), jossa Suomi neuvottelee osana EU:ta. Kansallisella tasolla Suomen ilmastopolitiikan valmistelu jakautuu eri ministeriöiden kesken, päätösvallan ollessa valtioneuvostolla ja eduskunnalla.
Työnjako eri ministeriöiden kesken
Ulkoasiainministeriö vastaa ulkoasiainhallinnolle kuuluvista velvoitteista ja osallistuu kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin niiden puitteissa. Ulkoasianministeriölle kuuluviin osa-alueisiin kuuluu:
- kansainvälinen ilmastorahoitus
- kehitysmaiden sopeutumiskysymykset
- kehitysmaiden toimintavalmiuksien parantaminen
- kehitysmaiden metsäkadon ja metsien heikkenemisen estäminen (REDD+)
- puhtaan kehityksen mekanismi (CDM)
- ilmastonmuutoksen ulkopoliittisten vaikutusten arviointi
- kauppapolitiikka
- sopimusoikeudelliset kysymykset.
Ulkoasiainministeriö toimii Suomen puhtaan kehityksen mekanismin kansallisena viranomaisena ja valvoo CDM-hankkeiden toteutusta.
Ympäristöministeriöllä on ilmastoasioissa päävastuu Suomen kantojen valmistelusta ja koordinoinnista, tämä tehdään yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden valmistelusta ja EU:n päästökaupasta.
Maa- ja metsätalous- sekä liikenne- ja viestintä – ministeriöt vastaavat ilmastoasioista omilla hallinnonaloillaan.
Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa
Muualla verkossa
- Ympäristöministeriö: Ilmastonmuutos
- Maa- ja metsätalousministeriö: Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia
- Työ- ja elinkeinomisteriö: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia
- Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea
- Ympäristöministeriö: Klimaatti -uutiskirje
- Ilmatieteenlaitos
Tämän sivun sisällöstä vastaa Kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikkö
Päivitetty 21.1.2013



