Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Itämeri-yhteistyö

Itämeren alueen yhteistyössä on kyse ympäristökysymysten lisäksi kaikesta yhteistoiminnasta, joka tähtää alueen ongelmien ratkaisemiseen ja turvallisten elinolosuhteiden kehittämiseen alueen maiden kansalaisille. Yhteistyön piiriin kuuluvia aloja ovat esimerkiksi liikenne, energia, kauppa, talous, matkailu, terveys ja innovaatiot.

Kautta historian Itämeri on ollut tärkein ulkomaankaupan reitti Suomelle. Kuva: MEK-imageKautta historian Itämeri on ollut tärkein ulkomaankaupan reitti Suomelle.
Kuva: MEK-image

Suomelle ja suomalaisille Itämeren alueen merkitys on monessa suhteessa huomattava.

Suomelle ja suomalaisille Itämeren alueen merkitys on monessa suhteessa huomattava.

Ulkomaankaupastamme jopa yli 80 prosenttia kulkee laivateitse Itämeren yli. Noin puolet tuontikaupastamme ja 40 prosenttia vientikaupastamme käydään Itämeren alueen maiden kanssa.

Noin puolet Suomeen tulevista matkailijoista on lähtöisin Itämeren alueen maista, ja vastaavasti suomalaisten ulkomaanmatkoista saman verran tehdään näihin maihin. Myös maahanmuuttajista noin 50 prosenttia saapuu Suomeen Itämeren alueelta. Alueen painoarvo Suomelle ilmenee niin ikään esimerkiksi opiskelija- ja kulttuurivaihdossa.

Luonnollisesti Itämeren arvo suomalaisille virkistäytymismielessä on mittaamaton.

Suomen Itämeri-yhteistyölle asettamat tavoitteet

Suomen tavoitteet Itämeri-yhteistyössä on kokonaisvaltaisesti linjattu vuonna 2009 annetussa Valtioneuvoston selonteossa ”Itämeren haasteet ja Itämeri-politiikka”. Selonteossa on linjattu hallituksen toimet

  • Itämeren ympäristön parantamiseksi
  • meriliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi ja
  • taloudellisen yhteistyön tiivistämiseksi alueella.

Hallitusohjelmaan on niin ikään kirjattu Itämeren alueeseen liittyviä tavoitteita esim. ympäristön, liikenteen, maatalouden ja rakennepolitiikan osalta.

Itämeren ympäristön tilan kohentaminen on yksi EU:n Itämeri-strategian keskeisistä haasteista. Kuva MEK imagItämeren ympäristön tilan kohentaminen on yksi EU:n Itämeri-strategian keskeisistä haasteista. Kuva: MEK-image

Suomi toteuttaa Itämeri-politiikkaansa laajassa yhteistyössä alueen valtioiden kanssa ja osallistuu aktiivisesti yhteistyöhön alueellisissa järjestöissä eri sektoreilla ja tasoilla.

Suomi oli yhtenä aloitteentekijöistä laadittaessa Itämeren alueelle Euroopan Unionin ensimmäistä makroalueellista strategiaa (EUSBSR), jonka tavoitteiden toteuttamiseen Suomi on sitoutunut neuvostotasolla. Hallitusten välillä Itämeren alueen yhteistyö toimii EUSBSR:n omien verkostojen lisäksi ennen kaikkea seuraavien rakenteiden avulla:

  •  Itämeren ympäristön suojelemisessa keskeisin toimija on HELCOM, jonka päämaja sijaitsee Helsingissä. HELCOM:n Itämeren toimintaohjelmassa on määritelty tarpeelliset toimet Itämeren pelastamiseksi.
  • Itämeren alueen vakautta ja hyvinvointia edistetään Itämeren valtioiden neuvostossa (CBSS), jonka puheenjohtajamaana Suomi toimi vuoden ajan 1.7.2013 alkaen.
  • Pohjoisen ulottuvuuden (PU) tavoitteena on käytännön yhteistyön avulla tukea vakautta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä Itämeren alueella. Se on myös yksi keskeinen väline EU:n Itämeren strategian toteuttamisessa.
  • Baltic Sea Action Summit -prosessi (BSAS) kokoaa yhteen julkisia ja yksityisiä tahoja toteuttamaan Itämeren ympäristön tilan kannalta myönteisiä tekoja.

 
pdfEU:n komission esitys merialueiden suojelemiseksi (pdf 33 kB)

Itämeri yhteistyö

Postiosoite:
Ulkoasiainministeriö
Itämeri yhteistyö
PL 430
00023 VALTIONEUVOSTO
FINLAND
Käyntiosoite:
Laivastokatu 22 H
MKH1
00160 HELSINKI
FINLAND
Erja Tikka
  • Suurlähettiläs, Itämeri-asiat
  • puh. +358 295 351824
Kristina Pingoud
  • Johtava asiantuntija, Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) puheenjohtaja
  • Itämeriyhteistyön vastuuvirkamies
  • puh. +358 295 351198
Ministeriössä työskentelevien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@formin.fi. Skandinaaviset merkit korvataan seuraavasti: ä=a, ö=o, å=a.

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Tämän sivun sisällöstä vastaa Pohjoisen Euroopan yksikkö

Päivitetty 7.11.2014

Takaisin ylös