Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö

Pohjoismaiden ja Baltian maiden NB-nimikkeellä (Nordic-Baltic) tunnettava yhteistyö on pääosin epävirallista neuvonpitoa ulkopolitiikan lukuisilla sektoreilla. NB-yhteistyötä varten ei ole erillisiä järjestöjä tai muodollisia rakenteita. Pohjoismaiden ministerineuvostolla (PMN) on oma laaja yhteistyöohjelmansa Baltian maiden kanssa.

Taustaa

Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit kokoontuivat Riiassa elokuun lopussa 2010. Kuva: UMPohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit kokoontuivat Riiassa elokuun lopussa 2010.
Kuva: UM

Baltian maiden uudelleenitsenäistyminen 1990-luvun alussa avasi tien Suomen kahdenvälisten suhteiden intensiiviseen kehittymiseen ensi vaiheessa Viron ja sen vanavedessä Latvian ja Liettuan kanssa.
Baltian maita ei tuolloin kutsuttu mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön, koska kuilu kehitystasoissa Itämeren läntisen ja itäisen rannan välillä katsottiin liian suureksi. Baltian maat perustivat omat yhteistyörakenteensa: Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen (Baltic Assembly) sekä Baltian ministerineuvoston (BCM).

PMN avasi toimistonsa Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa jo vuonna 1991. Sen rinnalla viisi Pohjoismaata keskittivät ponnistelunsa muun muassa lähialueyhteistyön kautta kolmen Baltian maan suvereniteettia vahvistavaan tukeen. 90-luvun luvun lopusta lähtien tukea suunnattiin Baltian maiden integraatiovalmiuksien kehittämiseen. Baltian maiden liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2004 merkitsi Pohjoismaiden ja Baltian maiden aseman tasavertaistumista. Sitä ennakoiden oli nimike 5+3 jo vuonna 2000 muutettu nimikkeeksi NB8.

Toiminnan luonne pohjoismaista kanssakäymistä täydentävää

Tätä nykyä tehdään NB-nimikkeen alla epävirallista yhteistyötä niin Itämeren piirissä kuin EU-toiminnassa Brysselissä sekä monissa kansainvälisissä järjestöissä. Suomen näkökulmasta tämä on läheistä pohjoismaista kanssakäymistä täydentävää. Pohjoismaiden investointipankki NIB on esimerkki yhteisestä rakenteesta, jossa kaikki kahdeksan maata ovat osapuolina.

NB-neuvonpitoja on ulkoministeriöiden ja monien muidenkin ministeriöiden toimialalla sekä kahdeksan maan parlamenttien kesken. NB-formaatti laajentuu joustavasti asiasta ja tarkoituksesta riippuen myös kolmansiin maihin (esim. Saksa ja Puola eräissä EU-asioissa sekä Yhdysvallat).

Talouskriisin torjunta, rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen, sähköverkkojen yhdistäminen uusin merenpohjakaapelein sekä EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpano ovat viime aikoina uudella tavalla lähentäneet Pohjoismaita ja Baltian maita. NB-yhteistyön tehostamisesta valmistui kesäkaudella 2010 Latvian ja Tanskan yhteistyönä niin sanottu viisaiden raportti (Birkavsin-Gaden raportti).  Se sisältää 38 käytännönläheistä ehdotusta, jotka tähtäävät Pohjoismaiden ja Baltian maiden lähentämiseen monilla eri sektoreilla. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerikokous Riiassa elokuun lopussa 2010 otti viisaiden selvityksen myönteisesti vastaan ja viitoitti sen toimeenpanon käynnistämisen. Vuotta 2011 on tarkoitus juhlistaa NB-merkkivuotena sen johdosta, että Baltian maiden uudelleenitsenäistymisestä tulee kuluneeksi 20 vuotta.

PMN:n yhteistyö Baltian maiden kanssa tapahtuu 5-vuotissuunnitelman pohjalta painopistealueina keskeiset tulevaisuuteen katsovat sektorit sekä liikkuvuusohjelma, joka kattaa julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kulttuurin.

pdfNB8 wise men report - 2010 (pdf, 992 Kt)

Takaisin ylös