Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Ulkopolitiikan alueellisia painopisteitä ovat

• EU ja Eurooppa
• Latinalainen Amerikka
• Välimeri
• transatlanttiset suhteet.

 

Hallitus painottaa multilateralismia ja kansainvälistä solidaarisuutta. Globalisoitunut maailma on otettava laajasti huomioon. Hallitus korostaa YK:n roolia ja universaalia ihmisoikeuksien toteuttamista. Zapatero on myös tehnyt aloitteen niin sanotun sivilisaatioiden allianssista, jonka tavoitteena on edistää läntisen ja islamilaisen maailman välistä ymmärrystä. Hankkeen toisena suojelijana on Turkki. Pääministeri Zapateron hallituksen pääprioriteetteja on terrorismin torjunta ja se jatkaa tätä tavoitetta palvelevaa kansainvälistä yhteistyötä.

 

Merkittävä muutos edellisen hallituksen politiikkaan nähden liittyy Espanjan kahdenvälisiin suhteisiin USA:han. Pääministeri Zapatero irrotti Espanjan USA:n Irak-koalitiosta ja painottaa ennaltaehkäisevää diplomatiaa. Espanjan vetäydyttyä Irakista, sen suhteet USA:han heikkenivät, eikä Zapatero tavannut presidentti George W. Bushia tämän presidenttikausien aikana. Zapatero on tavannut kuitenkin presidentti Barack Obaman huhtikuussa 2009 Prahassa ja lokakuussa 2009 valkoisessa talossa. Ministerivierailut muutoin maiden välillä ovat tiivistyneet.

 

Latinalainen Amerikka on yksi Espanjan ulkopolitiikan keskeisistä toiminta-alueista sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta. Espanjalaiset yritykset ovat merkittäviä sijoittajia alueella ja Espanja näkee läheisten poliittisten suhteidensa alueella tuottavan lisäarvoa sekä Espanjalle itselleen että EU:lle yleensä. Espanjalaiset näkevätkin itsensä mielellään tiennäyttäjinä EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisissä suhteissa.

 

Ratkaisua Gibraltarin status-kysymykseen on pyritty hakemaan Britannian kanssa neuvotteluteitse vuodesta 1984. EU:ssa Gibraltar-kysymys on pyritty sitomaan espanjalais-englantilaisten bilateraalisten suhteiden yhteyteen, jotta kiista ei vaikeuttaisi muuta yhteistyötä. Espanja haluaa Gibraltarin tulevan osaksi Espanjaa. Tämä on kansallinen arvovaltakysymys, mutta sen  taustalla on muun muassa verokilpailuun ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Espanjan, Ison-Britannian ja Gibraltarin välisen kolmikantaisen vuoropuhelufoorumin ensimmäinen kokous pidettiin helmikuussa 2005. Neuvottelut Peñonin lentokentän käyttöoikeudesta ja espanjalaisten eläkekysymyksistä ovat edenneet hyvin.

Alueellinen yhteistyö

Euroopan ja Latinalaisen Amerikan ohella kolmas keskeinen ulottuvuus Espanjan ulkopolitiikassa on Välimeren alue. Mahdollisuuksien ohella se muodostaa Espanjalle myös turvallisuusongelman, muun muassa laittoman muuttoliikkeen ja huumekaupan takia.

 

Zapateron hallitus on palauttanut hyvät naapuruussuhteet Marokkoon, jonka kanssa edellisellä hallituksella oli ongelmia. Espanja on ollut myös aktiivinen etsittäessä ratkaisua Länsi-Saharan kysymykseen. Niin sanotussa Barcelona-prosessissa Espanja on ollut EU:n aktiivinen toimija. Espanja järjesti 27.-28. marraskuuta 2005 Barcelona-prosessin 10-vuotisjuhlakokouksen. Espanja on ollut aktiivinen edistääkseen Lähi-idän rauhanprosessia. Ulkoministeri Miguel Ángel Moratinos on EU:n entinen Lähi-idän erityisedustaja.

Puolustuspolitiikka

Espanjan turvallisuuspolitiikan kulmakivinä ovat Nato- ja EU -jäsenyydet. Espanjassa nähtäisiin mieluusti Naton ja EU:n turvallisuuspoliittisen toiminnan merkittävä lähentyminen, koska tämä helpottaisi ja tehostaisi yhteistä toimintaa, johon Espanja panostaa yhä enemmän.

 

Muina Espanjalle perinteisesti merkittävinä alueina pidetään Välimeren aluetta ja Latinalaista Amerikkaa. Myös Saharan eteläpuolinen Afrikka on nostettu uusimmissa puolustuspoliittisissa linjauksissa edellisten rinnalle.

Osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin

Espanja on panostanut merkittävässä määrin osallistumiseensa kansainvälisiin operaatioihin ja hallituksella on tässä laaja parlamentaarinen tuki. Espanja voi pitää kansainvälisissä operaatioissa samanaikaisesti jopa 10 prosenttia aktiivijoukko-osastojen sotilaista eli noin 7 700 sotilasta. Operaatioiden poliittinen kontrolli perustuu siihen, että kaikki operaatiot hyväksytetään kongressissa.

 

Espanja aloitti osallistumisensa kansainvälisiin operaatioihin vuonna 1989. Tämän jälkeen yli 100 000 espanjalaissotilasta on osallistunut yhteensä yli 50 operaatioon. Tällä hetkellä, kesällä 2010, merkittävimmät operaatiot ovat Afganistanissa, jossa on yli 1500 sotilasta, ja UNIFIL-operaatiossa Libanonissa, jossa on 1100 sotilasta. UNIFIL:in komentaja on espanjalainen kenraali.

Espanja on yksi niistä neljästä EU-maasta, joilla on kyky pitempiaikaiseen "out-of-area" amfibio-operaatioon omine ilmavalvonta- ja -hyökkäyskykyineen humanitaarisia- tai rauhanpakottamisoperaatioita varten. Tämä on näkynyt hyvin selkeästi esimerkiksi Haitin avustusoperaatiossa. Alkuvuonna 2010 ainoastaan nämä "neljä suurta" jäsenmaata, Britannia, Ranska, Italia ja Espanja, voiman projisoinnin alalla lähettivät merkittäviä laivastoyksikköjä Haitin vesille. Espanjan tapauksessa kyseessä oli 13 000 tonnin maihinnousutukialus "Castilla".

Puolustustarviketeollisuuden liikevaihto on lähes kahdeksankertaistunut 1990-luvun lopulta

Espanjan puolustustarviketeollisuus on noussut Francon ajan varsin vaatimattomista

lähtökohdista tämän päivän merkittäväksi teollisuudenhaaraksi. Puolustustarviketeollisuuden liikevaihto on lähes kahdeksankertaistunut 1990-luvun lopulta ja oli vuonna 2007 noin 3,3 miljardia euroa. Vienti on kasvanut noin kaksinkertaiseksi vuosikymmenen alkuvuosista ja oli vuonna 2008 yli 930 miljoonaa euroa, mistä muiden NATO-maiden osuus oli yli 70 prosenttia.

 

Espanja on osallisena useimmissa yleiseurooppalaisissa asehankkeiden lippulaivoissa (EADS, Eurojet), mikä tuo maan puolustustarviketeollisuudelle sekä uutta tietotaitoa että merkittävää julkista rahoitusta oman puolustusbudjetin ulkopuolelta. Espanjalainenlaivanrakentaja Navantia on myös merkittävä viejä.

Kehityspolitiikka

Espanjan kehitysapu on muuttunut perustavanlaatuisesti viimeisten vuosikymmenten kuluessa. Espanja kuului vielä vuonna 1982 OECD:n kehityskomitean (DAC) kehitysmaalistalle, mutta valtasi pian paikkansa avunantajana. Vuonna 2000 Espanjan antama suhteellinen kehitysapu oli vielä EU-maiden alhaisinta tasoa.

 

Suunnanmuutos tapahtui parlamenttivaaleissa 2004 sosialistien noustua hallitukseen. Linjamuutosta korostettiin myös symbolisesti muuttamalla ulkoministeriö ulkoasiain- ja kehitysyhteistyöministeriöksi. Hallitus korostaa YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista ja on sitoutunut kehitysyhteistyövarojen merkittävään lisäämiseen. Pääministeri Zapatero ajaa erityisesti nälkäongelman ratkaisemista.

Espanja pyrkii nostamaan kehitysapua

Vuonna 2008 Espanjan antaman kehitysavun osuus maan BKTL:stä oli noin 0,45 prosenttia. Hallituksen kehityspoliittisen ohjelman vuosille 2009-2012 päätavoitteet ovat muun muassa

• sosiaalinen sisällyttäminen ja taistelu köyhyyttä vastaan
• ihmisoikeuksien ja demokraattisten hallitusten edistäminen
• ympäristön suojelu
• monimuotoisen kulttuurin tukeminen.

 

Espanjan kehitysapu pyritään nostamaan ensin 0,51 prosenttiin BKTL:stä, joka on noin 5,26 miljardia euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä. Se ei aivan vastaa EU:n yleistä 0,56 prosentin tasoa. Kehitysapu pyritään nostamaan 0,7 prosenttiin BKTL:stä vuoden 2012 loppuun mennessä.

 

Valtiollisen kehitysyhteistyön toteutuksesta vastaa Espanjan kansainvälisen kehitysyhteistyön toimisto AECID (Agencia Española de Cooperación Internacional para el Desarollo). Järjestökentän päätoimijat ovat Espanjassa kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kattojärjestö CONGDE (Coordinadora de ONGD para el Desarollo) ja Intermón Oxfam.

 

Espanjassa perinteinen kehitysyhteistyön painopiste on ollut Latinalaisen Amerikan keskituloiset maat. Nykyhallitus osoittaa lisävaroja erityisesti Saharan eteläpuolisiin Länsi-Afrikan maihin, joista Espanjaan suuntautuu voimakas laittomien siirtolaisten virta. Pääministeri Zapatero on vedonnut eurooppalaisiin ammattiliittoihin, jotta ne hyväksyisivät eräänlaisen Marshall-avun suunnitelman Afrikkaa varten. Espanja pyrkii edistämään monenkeskistä yhteistyötä erityisesti EU- ja YK-tasoilla.

Ihmisoikeudet

Espanja on EU maa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jäsen.

 

Amnesty International raportoi vuodelta 2009 muun muassa seuraavat huomiota herättävät ihmisoikeusasiat Espanjasta:

• Lainvalvojien toimesta tapahtuneesta väkivaltaisesta kuulustelusta ja muusta väärinkäytöstä raportoitiin laajasti. ETA otti vastuun neljän ihmisen kuolemasta iskuissaan vuonna 2008.
• Viranomaisten yritykset hillitä maahanmuuttoa yhdessä EU:n ja joidenkin Afrikan maiden kanssa vaarantaa maahanmuuttajien turvapaikan hakijoiden oikeuksia.
• Oikeustutkinta avattiin ja suljettiin edelleen liittyen katoamisiin vuosien 1936-1939 sisällissodan ja Francon vallan aikana.
• Hallitus otti käyttöön kansallisen ihmisoikeustoimintasuunnitelman 12. joulukuuta 2008.