Suomen edustautuminen ulkomailla
Ulkoasiainhallinnon edustustoverkko
Ulkomaanedustuksen muodostavat diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot.
Diplomaattisiin edustustoihin kuuluvat eri valtioissa olevat suurlähetystöt ja niiden erilliset yksiköt sekä kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöelimissä olevat pysyvät edustustot ja erityisedustustot. Lisäksi Suomella on muita diplomaattisia edustustoja eli yhteystoimistoja.
Konsuliedustustot ovat lähetetyn virkamiehen johtamia pääkonsulaatteja, konsulaatteja ja pääkonsulaattiin kuuluvia erillisiä yksiköitä tai kunniakonsulin johtamia kunniakonsulaatteja.
Ulkoasiainhallinnon edustustoverkko sisältää 93 toimipistettä seuraavasti:
- 70 suurlähetystöä (toiminta keskeytetty Damaskoksessa ja Bagdadissa)
- 4 va. asiainhoitajan johtamaa suurlähetystöä: Windhoek (Namibia), Pristina (Kosovo), Managua (Nicaragua), Bratislava (Slovakia)
- 1 konsulitoimipiste: Manila (Filippiinit)
- 3 yhteystoimistoa: Ramallah (Palestiinalaisalue), Minsk (Valko-Venäjä), Beirut (Libanon)
- 6 pääkonsulaattia: Los Angeles ja New York (Amerikan Yhdysvallat), Hongkong ja Shanghai (Kiina), Hampuri (Saksa) ja Pietari (Venäjä)
- 2 pääkonsulaattiin kuuluvaa toimipistettä: Murmansk ja Petroskoi (Pietarin pääkonsulaatti, Venäjä)
- 6 pysyvää edustustoa kansainvälisissä järjestöissä: EU, Euroopan Neuvosto, ETYJ, OECD, YK, WTO
- 1 erityisedustusto: NATO
Lisäksi Helsingistä käsin toimii neljä kiertävää suurlähettilästä. Edustustojen lisäksi Suomella on noin 400 kunniakonsulaattia.
Edustustoverkkokartta
| |
Sivuakkreditoinnit
Tasavallan presidentti voi valtuuttaa suurlähetystön tai lähetystön päällikön toimimaan diplomaattisena edustajana asemamaan lisäksi toisessa valtiossa (sivuakkreditointi), jolloin sivuakkreditoitu päällikkö toimii myös siinä valtiossa mahdollisesti olevan suurlähetystön tai lähetystön päällikkönä.
Edustustojen toimintaa säätelevät lait ja sopimukset
Edustustoverkkoselvitys
Ulkoasiainministeriö teki vuonna 2009 selvityksen Suomen edustautumisesta maailmalla.
- Selvitys Suomen edustautumisesta maailmalla (PDF)
julkisuuteen 21.9.2009
Edustustojen toiminnan kansainvälisoikeudellisena perustana ovat
- Diplomaattisia suhteita koskeva Wienin yleissopimus vuonna 1961
- Konsulisuhteita koskeva Wienin yleissopimus.
Edustustojen toimintaa säätelevät lait ja asetukset
- Ulkoasiainhallintolaki (204/2000)
- Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta (256/2000)
- Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista (541/2006)
- muutokset asetukseen: http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2006/20060541
Tämän sivun sisällöstä vastaa Viestintäyksikkö
Päivitetty 11.1.2013



