Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

EU:n sotilaallinen kriisinhallinta

Operaatio EU NAVFOR ATALANTA Somalian merialueella (Kuvat: Northwood, UK, lähde: www.mschoa.eu)Operaatio EU NAVFOR ATALANTA Somalian merialueella (Kuvat: Northwood, UK, lähde: www.mschoa.eu)

Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämiseen ovat vaikuttaneet kokemukset 1990-luvun Länsi-Balkanin kriiseistä. Unionilla ei ollut tuolloin riittävää kykyä toimia kriisien ennaltaehkäisemiseksi ja konfliktien ratkaisemiseksi.

Kriisinhallintakyvyn kehittämiseen ovat vaikuttaneet myös Afrikan konfliktit ja kriisit, joiden ratkaisemiseen EU pyrkii vaikuttamaan tiivistyvällä yhteistyöllä YK:n sekä Afrikan maiden ja alueellisten organisaatioiden, kuten Afrikan unionin (AU) kanssa.

Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) voi johtaa yhteiseen puolustukseen, jos Eurooppa-neuvosto niin päättää, ja jos jäsenvaltiot Eurooppa-neuvoston suosituksesta hyväksyvät päätöksen valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Mahdollisena pitkän tähtäimen tavoitteena pidettyyn EU:n yhteisen puolustuksen toteutumiseen vaikuttavat muun muassa unionin yleinen integraatiokehitys, Euroopan turvallisuustilanne, transatlanttiset suhteet ja Naton kehitys sekä viimekädessä jäsenmaiden halu ja jäsenmaiden poliittiset päätökset.


Suomen osallistuminen EU:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin

EUFOR ALTHEA -operaatio 

Bosnia ja Hertsegovina

Suomalaisia rauhanturvaajia lipunnostossa Bosnia ja Hertsegovinassa 4.6.2009. Kuva-arkisto: EUFOR ALTHEASuomalaisia rauhanturvaajia lipunnostossa Bosnia ja Hertsegovinassa 4.6.2009. Kuva-arkisto: EUFOR ALTHEA

Vuoden 2004 lopussa Bosnia ja Hertsegovinan Nato-johtoinen SFOR-operaatio (Stabilisation Force) siirrettiin EU-johtoiseksi EUFOR ALTHEA-operaatioksi, joka on Euroopan unionin tähän asti laajin kriisinhallintaoperaatio.

Operaation tehtäviin on kuulunut myötävaikuttaminen Bosnia ja Hertsegovinan vakauttamiseen sekä Daytonin sopimuksen sotilaallisten osien täytäntöönpano.

EUFOR ALTHEA on päätehtäviensä lisäksi osallistunut järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen toimintaan. Bosnia ja Hertsegovinan turvallisuustilanteen parantumisen myötä operaation kokoa on supistettu. Operaation kokonaisvahvuus on noin 600 henkeä. Operaatiossa oli kahdeksan suomalaista huhtikuun 2013 alussa. EUFOR ALTHEA on käynnistämässä koulutus- ja tukitoimintaa Bosnia ja Hertsegovinan oman kapasiteetin vahvistamiseksi puolustussektorilla.

EU NAVFOR Somalia - operaatio ATALANTA

Somalian rannikko

Suomesta operaatioon osallistui miinalaiva Pohjanmaa. Kuva: Northwood, UK, lähde: www.mschoa.euSuomesta operaatioon osallistui miinalaiva Pohjanmaa. Kuva: Northwood, UK, lähde: www.mschoa.eu

Joulukuussa 2008 käynnistynyt EU NAVFOR Somalia - operaatio ATALANTA - on EU:n ensimmäinen merellä toteutettava kriisinhallintaoperaatio. Sen nykyinen toimikausi jatkuu vuoden 2014 loppuun.

Operaation päätehtävänä on suojata humanitaarisia kuljetuksia, erityisesti Maailman elintarvikeapuohjelman WFP:n kuljetuksia Somaliaan ja myös muuta laivaliikennettä sekä torjua merirosvousta Somalian rannikolla. Viime aikoina merirosvous on vähentynyt, mutta se on edelleen uhka sekä ruoka-apukuljetuksille että kauppamerenkululle.

Operaation koostumus vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja vahvuus on noin 1 500 henkeä. EU NAVFOR Atalanta koostuu sotilasaluksista henkilöstöineen sekä ilmavalvontakyvystä. Suomi osallistui Atalanta-operaatioon miinalaiva Pohjanmaalla helmikuusta huhtikuuhun 2011 ja lähettää vuonna 2013 operaatioon korkeintaan 25 sotilaan vahvuisen itsenäisen alussuojaosaston enintään kuudeksi kuukaudeksi. Suomi jatkaa osallistumista esikuntaupseereilla.

EUTM Somalia -operaatio

Uganda/Somalia

EU:n sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio EUTM Somalia kouluttaa somalialaisia turvallisuusjoukkoja Ugandassa. Koulutusta suunnitellaan siirrettäväksi vaiheittain Ugandasta Somalian maaperälle Mogadishuun turvallisuustilanteen salliessa. Operaatio toteutetaan yhteistyössä Afrikan unionin Somaliassa toimivan AMISOM-rauhanturvaoperaation, YK:n, Ugandan ja Yhdysvaltojen kanssa.

Vuonna 2010 käynnistettyä operaatiota on pidetty onnistuneena, ja sen toimikautta on jatkettu toukokuuhun 2015. Jatkossa operaation tehtävät kattavat myös puolustusministeriön ja pääesikuntatason koulutuksen ja mentoroinnin. Tavoitteena on kehittää Somalian omistajuutta turvallisuusrakenteiden parantamisessa ja tukea asevoimien kehitystä. Suomi jatkaa operaatioon osallistumista enintään kymmenellä sotilaalla. Operaation kokonaisvahvuus on maksimissaan 125 sotilasta.

EUTM Mali -operaatio

Mali

EUTM Mali on EU:n uusi sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio, joka käynnistettiin helmikuussa 2013. Operaation toimikausi kestää alkuvaiheessa toukokuuhun 2014. EUTM Mali ei ole operatiivinen kriisinhallintaoperaatio, vaan sen tehtävänä on tukea Malin asevoimia tarjoamalla koulutusta ja neuvontaa, jotta Malin asevoimat pystyisivät jälleen huolehtimaan maan alueellisesta koskemattomuudesta.

Operaatioon kuuluu muun muassa Malin asevoimien taisteluosastojen sekä niiden johtajien ja erityistehtävissä toimivien henkilöiden koulutusta sekä Malin armeijan komentorakenteen ja logistiikan kehittämistä. Ihmisoikeudet ja siviilien suojelu ovat tärkeä osa koulutusta. EUTM Malin henkilöstö ei osallistu taistelutoimintaan. Operaation vahvuus on vajaat 500 henkilöä. Suomi osallistuu koulutusoperaatioon enintään 12 sotilaalla.

Voimavarojen kehittäminen

Helsingin Eurooppa-neuvostossa vuonna 1999 määritellyn yleistavoitteen (Headline Goal 2003) mukaan unionilla tuli olla vuoteen 2003 mennessä valmiudet saattaa 60 päivässä toimintavalmiuteen kaikkiin EU:n sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin (ns. Petersbergin tehtävät) kykenevät joukot 60 000  sotilaan vahvuuteen saakka siten, että joukkoja voidaan ylläpitää operaatiossa vähintään vuoden ajan. Tämä joukkotavoite on pääosin saavutettu, mutta unionilla on edelleen puutteita muun muassa strategisessa kuljetuskyvyssä, ilmatankkauksessa sekä johtamis- ja viestijärjestelmissä.

EU pyrkii kehittämään kriisinhallinnassa käytettäviä sotilaallisia voimavarojaan vuonna 2004 hyväksytyn yleistavoiteen (Headline Goal 2010) mukaisesti. Uudessa tavoitteessa kiinnitetään huomiota entistä enemmän voimavarojen kehittämisen laadullisiin kysymyksiin. Tällä tarkoitetaan joukkojen parempaa yhteistoimintakykyä, kykyä lähettää joukkoja nopeasti operaatioalueelle sekä kykyä ylläpitää joukkoja operaatioalueella.

Merkittävä askel EU:n sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä on ollut EU:n puolustusvoimavarojen kehittämisestä sekä puolustusmateriaali-, tutkimus- ja hankintayhteistyöstä vastaavan Euroopan puolustusviraston (European Defence Agency) perustaminen vuonna 2004. Puolustusvirasto tuo tehokkuutta ja laadullista ohjausta unionin sotilaallisten voimavarojen kehittämiseen.

EU:n taisteluosastot – nopeaa toimintaa edellyttävät sotilaalliset kriisinhallintatehtävät

EU:n jäsenmaat ovat muodostaneet nopeaa toimintaa edellyttäviin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin ns. taisteluosastoja. Nopealla toiminnalla tarkoitetaan kykyä siirtyä kriisialueelle nopeasti.

EU:n taisteluosastot voivat toimia lyhytkestoisissa, mutta vaativissa kriisinhallintaoperaatioissa esimerkiksi erityisesti YK:n rauhanturvaoperaatioita tukien. Taisteluosastojen myötä EU:lle ei luoda uusia tehtäviä, vaan niiden toiminta perustuu unionille määriteltyihin kriisinhallintatehtäviin (ns. Petersbergin tehtävät).

EU:n taisteluosastoihin osallistuminen, kuten unionin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen yleensäkin, on vapaaehtoista ja kullakin jäsenmaalla on oikeus päättää kansallisesti operaatioihin osallistumisesta.

EU:n taisteluosastot ovat olleet täydessä toimintavalmiudessa vuoden 2007 alusta lukien, kaksi taisteluosastoa samanaikaisesti puoli vuotta kerrallaan. Tavoitteena on, että unioni kykenisi lähettämään tarvittaessa taisteluosaston kahteen eri kriisinhallintaoperaatioon samanaikaisesti. Nopea toiminta tarkoittaa, että taistelujoukkojen tulisi olla operaatioalueella 10 päivää sen jälkeen, kun EU on tehnyt päätöksen niiden käyttämisestä. Operaatioiden enimmäiskesto olisi neljä kuukautta. Tähän mennessä EU:n taisteluosastoja ei ole vielä käytetty operaatioihin.

Suomi osallistui kahteen valmiusvuoroon vuosien 2007 ja 2008 alkupuoliskoilla. Viimeksi Suomi on ollut valmiusvuorossa vuoden 2011 alkupuoliskolla. Ruotsin johtamassa pohjoismaisessa taisteluosastossa ovat olleet mukana Suomen lisäksi Norja, Viro ja Irlanti sekä Alankomaiden vetämässä taisteluosastossa Suomen lisäksi Saksa, Itävalta ja Liettua.

Kartta: Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan

pdfKartta: Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan (PDF)

Keskeisiä käsitteitä

 

Takaisin ylös