Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Suomen kehityspolitiikan tavoitteet ja periaatteet

Kehityspolitiikan tavoitteena on tukea kehitysmaiden pyrkimyksiä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa sitä.

Mitä on kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö?

Kehityspolitiikalla tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää maailmanlaajuisesti köyhyyden vähentämiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Sitä on esimerkiksi Suomen vaikuttamistyö kansainvälisissä järjestöissä ja vuoropuhelu kehitysmaiden edustajien kanssa. Päävastuu Suomen kehityspolitiikasta on ulkoministeriöllä.

Useilla muillakin ministeriöillä on rooli kehityspolitiikassa, sillä kehitysmaihin vaikuttavat monet kansalliset, EU-tason sekä kansainvälisen yhteistyön päätökset muilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi turvallisuus-, kauppa-, maatalous-, ympäristö- ja siirtolaispolitiikka. Johdonmukaisuus eri politiikka-alojen kesken kuuluu kehityspolitiikan keskeisiin periaatteisiin.

Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa kehityspolitiikkaa. Se on käytännön yhteistyötä kehitysmaiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden – kuten kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen – kanssa kehitystavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomessa kehityspolitiikan toteutusta ohjaa helmikuussa 2016 hyväksytty valtioneuvoston kehityspoliittinen selonteko.

Toimintamme perustan muodostaa YK:ssa syyskuussa 2015 hyväksytty kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030.

Tavoitteena köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen ja kestävä kehitys

Vaikka maailma on viime vuosina kokonaisuudessaan vaurastunut, on eriarvoisuus sekä maiden sisällä että niiden välillä kasvanut. Äärimmäinen köyhyys on maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen ihmisoikeuskysymys.

Suomen kehityspolitiikan päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. Kehityspolitiikalla autetaan löytämään ratkaisuja myös muihin globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen.

Pyrimme kaikella toiminnalla vahvistamaan kehitysmaiden omia voimavaroja niin, että riippuvuus kehitysavusta vähenee. Kestävien tulosten aikaansaaminen on mahdollista vain taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen keinoin.

Suomen toiminta perustuu pohjoismaisen yhteiskunnan arvoihin ja lähtökohtiin. Keskeinen tavoite on ihmisoikeuksien toteutuminen. Kehityspolitiikalla pyritään vahvistamaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ilmastonmuutokseen varautumista ja sen hillintää.

Neljä erityistä painopistettä

Suomi keskittää toimintaansa neljälle painopistealueelle.

1. Naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema: Kehitysmaissa sukupuolten välinen epätasa-arvo on yksi kaikkein suurimmista ongelmista. Kokemus osoittaa, että naisten ja tyttöjen oikeuksien, aseman ja osallistumismahdollisuuksien parantuminen vahvistaa koko yhteiskuntaa ja edesauttaa muiden kehitystavoitteiden saavuttamista. Suomella on uskottavuutta ja osaamista edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa kansainvälisesti.

2. Kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi: Ilman talouden kestävää perustaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta ei voida poistaa, yhteiskunnilla ei ole tuloja menojensa kattamiseksi, eivätkä yhteiskunnat kehity niin, että ne lopulta kantavat itsensä. Ihmisarvoiset työpaikat ja elinkeinot ovat ihmisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden peruspilareita. Suomella on osaamista resurssiviisaan ja vastuullisen yritys- ja elinkeinotoiminnan edistäjänä.

3. Yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky: Kansanvalta, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä avoin ja toimiva julkinen hallinto, veronkantokyky ja julkiset palvelut, hyvä oikeusjärjestelmä, riippumaton media ja vapaa kansalaisyhteiskunta ovat edellytyksiä kehitykselle ja rauhalle. Näissä kaikissa Suomella on paljon annettavaa, samoin koulutuksessa, joka on keskeinen perusta kehitykselle.

4. Ruokaturva, veden ja energian saatavuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö: Ihmisillä on oikeus riittävään ruokaan ja veteen. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö luo pohjaa ruokaturvalle, hyvinvoinnille, työlle ja toimeentulolle. Suomi on puhtaan teknologian ja biotalouden maa, jolla on huippuosaamista siinä, miten näillä tavoitealoilla toteutetaan toimivia, ympäristöllisesti kestäviä ja ilmastoälykkäitä ratkaisuja. Lisäksi Suomella on paljon tarjottavaa luonnonvarojen hallinnan sekä metsien kestävän käytön edistämisessä.

Keskeiset periaatteet ohjaavat kestäviin tuloksiin

1. Ihmisoikeudet: Suomen kehityspolitiikan lähtökohtana on ajatus maailman jokaisen ihmisen oikeudesta hyvään elämään: elinkelpoiseen ympäristöön, koulutukseen, turvallisuuteen, terveyteen, toimeentuloon ja vaikutusmahdollisuuksiin.

Ihmisoikeuksien kunnoitus ja niiden edistäminen on Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön suunnittelua ja toteutusta ohjaava periaate. Tällä periaatteella pyritään siihen, että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa ja pystyvät toimimaan niiden puolesta. Yhtä tärkeää on, että viranomaiset tuntevat heitä koskevat ihmisoikeusvelvotteet ja kykenevät panemaan niitä toimeen.

2. Avoimuus: Tuloksellinen ja vastuullinen kehitysyhteistyö edellyttää avointa tiedon jakamista sekä avun antajilta että sen vastaanottajilta. Niin kehitysmaiden kuin avunantajamaiden kansalaisilla ja medialla on oikeus tietää, mihin ja miten julkisia varoja käytetään. Avoimuus vähentää rahoituksen väärinkäytön mahdollisuutta.

Ulkoministeriö julkaisee verkkosivuillaan kehitysyhteistyöhankkeita ja -ohjelmia koskevat rahoituspäätökset, toiminnasta tehdyt evaluoinnit sekä tilastoja kehitysyhteistyömäärärahojen käytöstä. Ministeriöllä on myös käytössä sähköinen palvelu, jossa kuka tahansa voi ilmoittaa, jos epäilee kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä.

3. Johdonmukaisuus: Kehityspolitiikka ja -yhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa. Johdonmukaisuus eri politiikka-alojen kesken on olennaista, jotta syntyy edellytyksiä kehitysmaiden kestävään kehitykseen. Vaikutukset kehitysmaihin tulee arvioida ja ottaa huomioon eri politiikka-alojen päätöksenteossa erityisesti EU-tasolla, eikä yksi politiikka-ala saa tehdä tyhjäksi toisen alan saavutuksia.

Suomi on edistänyt johdonmukaisuutta etenkin seuraavilla alueilla: ruokaturva, kauppa, maahanmuutto, verotus ja turvallisuus. Konkreettisia kansallisen tason toimenpiteitä ovat olleet muun muassa valtionhallinnon eri toimijoiden yhteistyön sekä EU-asioiden koordinoinnin tiivistäminen.

4. Laatu ja kestävät tulokset: Osana kansainvälistä avunantajayhteisöä ja yhdessä kumppanimaiden kanssa Suomi on sitoutunut parantamaan kehitysyhteistyön laatua. Yhteisesti sovitut periaatteet korostavat muun muassa avunantajien yhteistyötä, kumppanimaiden paikallisen osaamisen vahvistamista, toimintatapojen yhdenmukaistamista sekä avoimuutta ja molemminpuolista tilivelvollisuutta.

Panostamme siihen, että toiminnallamme saadaan aikaan kestäviä tuloksia, joilla on myönteisiä yhteiskunnallisia pitkän aikavälin vaikutuksia. Nämä ilmenevät esimerkiksi terveyden, koulutustason, työllisyyden ja turvallisuuden parantumisena.

Suomen kehitysyhteistyön hallinnossa vahvistetaan tavoitteellisempaa suunnittelua ja tulosjohtamista, tulosten seurantaa ja evaluointia sekä tuloksista oppimista ja niistä viestintää.

5. Kumppanimaiden vastuu omasta kehityksestään: Suomen kehitysyhteistyö perustuu kumppanimaiden määrittämiin kehitystarpeisiin sekä maiden omiin kehityssuunnitelmiin. Kestävien tulosten edellytyksenä on kumppanimaan omistajuus ja sitoutuminen kehitystavoitteiden saavuttamiseen. Vastuu muutoksesta on kumppanimailla – Suomi tukee niiden kehitystä.

Takaisin ylös