Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Suomen kehityspolitiikan tavoitteet ja periaatteet

Kehityspolitiikan tavoitteena on tukea kehitysmaiden pyrkimyksiä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa sitä. 

Mitä on kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö?

Kehityspolitiikalla tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää maailmanlaajuisesti köyhyyden vähentämiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Sitä on esimerkiksi Suomen vaikuttamistyö kansainvälisissä järjestöissä ja vuoropuhelu kehitysmaiden edustajien kanssa. Päävastuu Suomen kehityspolitiikasta on ulkoministeriöllä.

Useilla muillakin ministeriöillä on rooli kehityspolitiikassa, sillä kehitysmaihin vaikuttavat monet kansalliset, EU-tason sekä kansainvälisen yhteistyön päätökset muilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi turvallisuus-, kauppa-, maatalous-, ympäristö- ja siirtolaispolitiikka. Johdonmukaisuus eri politiikka-alojen kesken kuuluu kehityspolitiikan keskeisiin periaatteisiin.

Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa kehityspolitiikkaa. Se on käytännön yhteistyötä kehitysmaiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden – kuten kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen – kanssa kehitystavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomessa kehityspolitiikan toteutusta ohjaa helmikuussa 2012 hyväksytty valtioneuvoston kehityspoliittinen toimenpideohjelma.

Toimintamme perustan muodostavat vuonna 2000 sovitut YK:n vuosituhattavoitteet. Paraikaa kansainvälinen yhteisö neuvottelee YK:n johdolla uusista globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista, jotka vaikuttavat paitsi Suomen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön, myös useaan muuhun kansallisen politiikan alueeseen.

Tavoitteena köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen ja kestävä kehitys

Vaikka maailma on viime vuosina kokonaisuudessaan vaurastunut, on eriarvoisuus sekä maiden sisällä että niiden välillä kasvanut. Äärimmäinen köyhyys on maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen ihmisoikeuskysymys.

Suomen kehityspolitiikan päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. Kehityspolitiikalla autetaan löytämään ratkaisuja myös muihin globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen.

Pyrimme kaikella toiminnalla vahvistamaan kehitysmaiden omia voimavaroja niin, että riippuvuus kehitysavusta vähenee. Kestävien tulosten aikaansaaminen on mahdollista vain taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen keinoin. 

Suomen kehityspolitiikassa on kolme niin sanottua läpileikkaavaa tavoitetta, jotka huomioidaan kaikessa toiminnassa:

  1. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on yksi tärkeimpiä YK:ssa sovittuja ihmisoikeustavoitteita. Tasa-arvo edistää talouskehitystä ja hyvinvointia. Suomi tukee esimerkiksi naisten osallistumista päätöksentekoon, elinkeinoelämään sekä konfliktien ennaltaehkäisyyn.
  2. Eriarvoisuuden vähentäminen: Eriarvoisuus ja syrjintä estävät kehitystä. Kehityspolitiikalla edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen osallistumiseen sekä peruspalveluihin ja -turvaan. Suomi tukee lasten, vammaisten sekä helposti syrjäytyvien vähemmistöjen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
  3. Ilmastokestävyyden edistäminen: Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat vakavimmin juuri köyhimmissä kehitysmaissa. Luonnononnettomuuksien aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset menetykset ovat merkittävä kehityksen este. Suomi tukee toimia, joilla vahvistetaan kumppanimaiden kykyä varautua katastrofeihin ja vähennetään haavoittuvuutta luonnononnettomuuksille.

Läpileikkaavia tavoitteita edistetään kolmella tavalla:

  1. Sisällyttämällä tavoitteet kaikkeen toimintaan.
  2. Toteuttamalla erityisesti näihin tavoitteisiin tähtääviä hankkeita.
  3. Poliittisella vuoropuhelulla päättäjien kanssa.

Keskeiset periaatteet ohjaavat kestäviin tuloksiin

1. Ihmisoikeudet: Suomen kehityspolitiikan lähtökohtana on ajatus maailman jokaisen ihmisen oikeudesta hyvään elämään: elinkelpoiseen ympäristöön, koulutukseen, turvallisuuteen, terveyteen, toimeentuloon ja vaikutusmahdollisuuksiin.

Ihmisoikeuksien kunnoitus ja niiden edistäminen on Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön suunnittelua ja toteutusta ohjaava periaate. Tällä periaatteella pyritään siihen, että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa ja pystyvät toimimaan niiden puolesta. Yhtä tärkeää on, että viranomaiset tuntevat heitä koskevat ihmisoikeusvelvotteet ja kykenevät panemaan niitä toimeen.

2. Avoimuus: Tuloksellinen ja vastuullinen kehitysyhteistyö edellyttää avointa tiedon jakamista sekä avun antajilta että sen vastaanottajilta. Niin kehitysmaiden kuin avunantajamaiden kansalaisilla ja medialla on oikeus tietää, mihin ja miten julkisia varoja käytetään. Avoimuus vähentää rahoituksen väärinkäytön mahdollisuutta.

Ulkoministeriö julkaisee verkkosivuillaan kehitysyhteistyöhankkeita ja -ohjelmia koskevat rahoituspäätökset, toiminnasta tehdyt evaluoinnit sekä tilastoja kehitysyhteistyömäärärahojen käytöstä. Ministeriöllä on myös käytössä sähköinen palvelu, jossa kuka tahansa voi ilmoittaa, jos epäilee kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä.

3. Johdonmukaisuus: Kehityspolitiikka ja -yhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa. Johdonmukaisuus eri politiikka-alojen kesken on olennaista, jotta syntyy edellytyksiä kehitysmaiden kestävään kehitykseen. Vaikutukset kehitysmaihin tulee arvioida ja ottaa huomioon eri politiikka-alojen päätöksenteossa erityisesti EU-tasolla, eikä yksi politiikka-ala saa tehdä tyhjäksi toisen alan saavutuksia. 

Suomi on edistänyt johdonmukaisuutta etenkin seuraavilla alueilla: ruokaturva, kauppa, maahanmuutto, verotus ja turvallisuus. Konkreettisia kansallisen tason toimenpiteitä ovat olleet muun muassa valtionhallinnon eri toimijoiden yhteistyön sekä EU-asioiden koordinoinnin tiivistäminen.

4. Laatu ja kestävät tulokset: Osana kansainvälistä avunantajayhteisöä ja yhdessä kumppanimaiden kanssa Suomi on sitoutunut parantamaan kehitysyhteistyön laatua. Yhteisesti sovitut periaatteet korostavat muun muassa avunantajien yhteistyötä, kumppanimaiden paikallisen osaamisen vahvistamista, toimintatapojen yhdenmukaistamista sekä avoimuutta ja molemminpuolista tilivelvollisuutta.

Panostamme siihen, että toiminnallamme saadaan aikaan kestäviä tuloksia, joilla on myönteisiä yhteiskunnallisia pitkän aikavälin vaikutuksia. Nämä ilmenevät esimerkiksi terveyden, koulutustason, työllisyyden ja turvallisuuden parantumisena.

Suomen kehitysyhteistyön hallinnossa vahvistetaan tavoitteellisempaa suunnittelua ja tulosjohtamista, tulosten seurantaa ja evaluointia sekä tuloksista oppimista ja niistä viestintää.

5. Kumppanimaiden vastuu omasta kehityksestään: Suomen kehitysyhteistyö perustuu kumppanimaiden määrittämiin kehitystarpeisiin sekä maiden omiin kehityssuunnitelmiin. Kestävien tulosten edellytyksenä on kumppanimaan omistajuus ja sitoutuminen kehitystavoitteiden saavuttamiseen. Vastuu muutoksesta on kumppanimailla – Suomi tukee niiden kehitystä.

Takaisin ylös