Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Kansainväliset järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset

Kansainvälisessä kehityspolitiikassa Suomi on kokoaan merkittävämpi toimija. Kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten kautta Suomi voi tukea kehitystä myös niissä maissa, joissa meillä ei ole edustusta.

Monenkeskistä kehitysyhteistyötä on Suomen toiminta kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa, sekä kehitysrahoituslaitoksissa, kuten Maailmanpankissa. Myös kansainvälinen ympäristöyhteistyö ja ilmastorahoitus ovat monenkeskistä yhteistyötä.

Monenkeskinen yhteistyö on olennainen osa Suomen kehityspolitiikkaa

Monenkeskinen yhteistyö tarjoaa Suomelle tärkeän kanavan vaikuttaa kehitysrahoituksen suuntaamiseen ja kehitysmaiden olojen parantamiseen. Toisaalta saamme käyttöömme tietotaitoa, tutkimustuloksia ja yhteistyömahdollisuuksia.

Suomi rahoittaa monenkeskisten toimijoiden työtä ja tekee niiden parissa paljon poliittista vaikuttamistyötä.

Rahoitus muodostuu jäsenmaksuista ja yleisavustuksista, kehityspankkien rahoitusosuuksista sekä temaattisesta ja alueellisesta tai maakohtaisesta tuesta. Yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa Suomi vaikuttaa siihen, mihin varoja käytetään.

Poliittisen vaikuttamisen kanavia ovat muun muassa YK:n yleiskokous, YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC), järjestöjen ja rahoituslaitosten hallintoneuvostot ja johtokunnat, erilaiset kahdenväliset tapaamiset ja vierailut sekä kehityspankkien lainarahastojen lisärahoitusneuvottelut.

Vuonna 2013 Suomi toimi UNICEFin johtokunnan puheenjohtajana. Tämä tarjosi mahdollisuuden edistää Suomelle tärkeitä asioita: ihmisoikeuksia, lastensuojelua, sukupuolten tasa-arvoa ja tehokkaita työtapoja.

Suomen puheenjohtajuuskaudella määriteltiin UNICEFin humanitaariselle avulle tavoitteet ja mittarit, joilla niiden saavuttamista seurataan.

Käytännön työssä Suomi on vaikuttanut muun muassa erityistarpeisten lasten huomioonottamiseen ja lapsiystävällisiin opiskeluympäristöihin.

Suomi tekee yhteistyötä UNICEFin kanssa Afganistanissa, Etiopiassa, Nepalissa, Sambiassa, Somaliassa ja Zimbabwessa.

Suomi osallistuu myös järjestöjen toimintatapojen kehittämiseen. Korostamme erityisesti toiminnan strategista suunnittelua, vaikuttavuutta, avoimuutta, koordinointia muiden toimijoiden kanssa sekä tulosten arviointia.

Suomi merkittävä toimija tasa-arvoa edistävissä YK-järjestöissä

YK:lla on tärkeä rooli maailmanlaajuisten kehitystavoitteiden laadinnassa ja seurannassa. Yhteiset päämäärät on koettu hyväksi keinoksi kannustaa hallituksia toimenpiteisiin.

Suomi panostaa erityisesti YK-järjestöihin, jotka edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa, eriarvoisuuden vähentämistä sekä ympäristöllisesti kestävää kehitystä.

Suomen YK-toiminnan painopisteitä:

  • YK:n tasa-arvojärjestö UN Women: korostamme naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä sekä naisten roolia rauhanrakentamisessa, talouskehityksessä ja päätöksenteossa. 14 miljoonan euron yleisrahoituksella Suomi on järjestön suurimpia ja vaikutusvaltaisimpia rahoittajia.
  • YK:n väestörahasto UNFPA: painotamme aktiivista seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvää vaikuttamistyötä. 33,5 miljoonan yleisrahoituksella Suomi kuuluu järjestön suurimpiin rahoittajiin.
  • YK:n lastenrahasto UNICEF: painopisteitämme ovat tyttöjen koulutus ja lastensuojelu. Vuonna 2015 yleisrahoitusta Suomelta 20 miljoonaa euroa.
  • YK:n kehitysohjelma UNDP: korostamme erityisesti demokraattisen hallinnon ja oikeusvaltiokehityksen edistämistä sekä kriisien ehkäisyä ja niistä toipumista. Suomen yleisrahoitus vuonna 2015 runsaat 15 miljoonaa euroa.
  • YK:n ympäristöohjelma UNEP: Suomen keskeinen tavoite on UNEPin aseman vahvistaminen ympäristöasioiden vastuutahona ja koordinoijana YK-järjestelmässä mukaan lukien tulevien kestävän kehityksen tavoitteiden ympäristöulottuvuuden toimeenpanossa ja seurannassa. Vuonna 2015 Suomen yleisrahoitus on 6 miljoonaa euroa. Suomi on järjestön merkittävä tukija ja vaikuttaja.
  • Tuemme lisäksi muun muassa Maailman terveysjärjestöä (WHO), YK:n hiv/aids-ohjelmaa (UNAIDS), YK:n vammaisten oikeuksien ohjelmaa (UNPRPD), YK:n huume- ja rikosasioiden toimistoa (UNODC) sekä YK:n asuinyhdyskuntaohjelmaa (UN-Habitat).

Helsinki on myös YK-kaupunki

Helsingissä toimii YK-yliopiston alainen taloudellista kehitystutkimusta tekevä WIDER-instituutti, jota Suomi tukee vuonna 2015 vajaan 2 miljoonan euron yleistuella. WIDER tuottaa kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevan päätöksenteon kannalta  arvokasta tutkimustietoa globaalin kestävän kehityksen haasteista.

Helsingissä toimii myös YK:n sopimussihteeristö HELCOM (Itämeren suojelukomissio)sekä kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n aluetoimisto.

Kehitysrahoituslaitokset ovat ikkuna maailmanlaajuiseen tietotaitoon

Kehitysrahoituslaitokset – tai kehityspankit – ovat usean maan omistamia laitoksia, jotka tarjoavat kehitysmaille pehmeäehtoisia lainoja, lahjamuotoista tukea ja teknistä apua. Niiden perustehtävänä on köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen tukeminen.

Perinteisesti kehitysrahoituslaitosten rahoitus on kanavoitu kehitysmaiden julkisen sektorin välityksellä. Lisääntyvässä määrin kehitysrahoituslaitokset tukevat myös yksityisen sektorin toimintaa. Rahoitusta suunnataan muun muassa yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.

Maailmanpankki on EU:n jälkeen suurin Suomen julkisen kehitysavun kanava. Suomessa päävastuu Maailmanpankkiasioissa on valtiovarainministeriöllä. Suomen edustaja hallintoneuvostossa on valtiovarainministeri. Varaedustajana toimii kehitysministeri. Lue lisää Maailmanpankista ja Suomen toiminnasta:

Suomi toimii aktiivisesti myös alueellisissa kehitysrahoituslaitoksissa eli Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehityspankeissa sekä Pohjoismaisessa kehitysrahastossa ja Kansainvälisessä maatalouden kehittämisrahastossa IFADissa. 

Suomen toiminnan painopisteitä alueellisissa kehitysrahoituslaitoksissa:

  • Afrikan kehityspankkiryhmä (AfDB): painotamme osallistavan kasvun ja vihreän talouden edistämistä Afrikan maissa. Suomi tukee AfDB:tä vuonna 2015 yhteensä 36 miljoonalla eurolla. Pääosa Suomen rahoituksesta kanavoidaan mantereen köyhimmille maille.
  • Aasian kehityspankkiryhmä (AsDB): vaikuttamistavoitteisiimme kuuluvat pankin osallistavaan kasvuun ja puhtaaseen energiaan liittyvän työn tukeminen.
  • Latinalaisen Amerikan kehityspankkiryhmä (IDB): korostamme kumppanimaiden kehitystarpeisiin vastaamista, kansalaisyhteiskunnan kuulemista sekä maatason suunnittelujärjestelmien kehittämistä.
  • Pohjoismainen kehitysrahasto (NDF): Suomi on yksi NDF:n päärahoittajista. NDF edistää Suomen kehityspoliittisen ohjelman mukaisia tavoitteita eli luonnonvarojen kestävää hallintaa, ympäristönsuojelua ja ilmastokestävyyttä kehitysmaissa. Toimita pohjaa vahvasti pohjoismaiseen osaamiseen kehitys- ja ilmastokysymyksissä.
  • Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto (IFAD): painopisteitämme ovat IFADin toiminnan keskittäminen vähiten kehittyneisiin maihin ja hauraisiin valtioihin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja tasa-arvokysymysten huomioiminen kaikessa rahaston työssä.

Kansainvälisissä rahoituslaitoksissa päätökset tehdään äänestysryhmissä. Maailmanpankissa Suomen kanssa samaan äänestysryhmään kuuluvat muut Pohjoismaat ja Baltian maat. Afrikan kehityspankissa Suomi toimii yhdessä Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Intian kanssa.

Vuosina 2013–2016 Suomi kantaa kummassakin ryhmässä koordinaatiovastuun ja edustaa äänestysryhmää pankin johtokunnassa. Tämä lisää merkittävästi vaikutusmahdollisuuksiamme.

Suomi rahoittaa myös kahdenvälistä yhteistyötä kehitysrahoituslaitosten kanssa. Tällöin varojen käyttö on sidottu suomalaisten resurssien ja tietotaidon käyttöön.

Kansainvälisellä ympäristöyhteistyöllä vahvistetaan kehitysmaiden ympäristötoimia

Suomi tukee kansainvälisten ympäristöjärjestöjen ja -rahastojen toimintaa. Tavoitteena on kehittää monenkeskisiä ympäristösopimuksia ja -yhteistyötä ja edistää sopimusvelvoitteiden toimeenpanoa.

Yhteistyöllä vahvistetaan kehitysmaiden omia ympäristötoimia. Tämä on erityisen tärkeää maille, joilla on vähäiset hallinnolliset voimavarat. Luonnonvarojen kestävällä hallinnalla ja käytöllä on todistetusti suuri merkitys kehitysmaiden rauhanomaisen kehityksen mahdollistajana ja edistäjänä.

Suomen toiminnan painopisteitä kansainvälisessä ympäristörahoituksessa:

  • Vihreä ilmastorahasto GCF: Suomen rahoitustavoite vuonna 2010 perustetun rahaston ensimmäiselle, vuodet 2015–2018 kattavalle kaudelle on 80 miljoonaa euroa. Suomen tavoitteena on tukea rahaston kautta kehitysmaiden vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä.
  • Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF toimii muun muassa viiden ympäristösopimuksen (ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, aavikoituminen, pysyvät orgaaniset yhdisteet, elohopea) virallisena rahoituskanavana. Suomen tuki kaudella 2014–2018 on 65 miljoonaa euroa. Suomi painottaa tasa-arvonäkökulman ja yksityisen sektorin yhteistyön edistämistä sekä GEFin asemaa keskeisenä ympäristörahastona.

Kansainvälisten järjestöjen toimintaa seurataan ja arvioidaan

Monenkeskisten toimijoiden varainkäyttöä ja tavoitteiden saavuttamista seurataan sekä järjestöjen omien mekanismien kautta että ulkoisten tahojen toimesta.

Suomi on jäsenenä avunantajien MOPAN-verkostossa (Multilateral Organizations Performance Assessment Network), joka arvioi kansainvälisten järjestöjen toiminnan tuloksia ja tehokkuutta. MOPAN edistää rahoittajien vuoropuhelua ja monenkeskisen toiminnan kehittämistä yhteisesti.

Suomalaista osaamista monenkeskisten toimijoiden käyttöön

Suomi on vuodesta 1965 rahoittanut kehitysyhteistyömäärärahoista apulaisasiantuntijoita ja vapaaehtoisia YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten palvelukseen. EU:n nuoria asiantuntijoita on rahoitettu vuodesta 1995 lähtien. Suomen tuki tälle toiminnalle vuonna 2015 on 9,5 miljoonaa euroa.

Ohjelmien tavoitteena on vahvistaa YK:n toimintakykyä, kasvattaa suomalaisten kehitysyhteistyöosaajien määrää sekä erityisesti edistää suomalaisten rekrytoitumista kansainvälisiin järjestöihin.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Kehityspoliittinen osasto

Päivitetty 17.5.2015

Takaisin ylös