Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Euroopan unionin kehityspolitiikka

EU:n jäsenenä Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa. EU:n kehityspolitiikan päätavoite on köyhyyden poistaminen sekä turvallisuuden ja vakauden edistäminen. Vuonna 2014 Suomi kanavoi kehitysyhteistyömäärärahoistaan 12 % EU:n kautta.

Vuosi 2015 on kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi

Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi 2015 (European Year for Development) on ensimmäinen EU:n ulkosuhteiden teemavuosi. Koko EU:n alueella järjestetään tapahtumia, kampanjoita ja kansalaisviestintää, joiden kautta lisätään tietoisuutta EU:n kehitysyhteistyön tuloksista ja hyödyistä.

Samalla katsotaan tulevaisuuteen ja herätetään keskustelua globaaleista kehityskysymyksistä ja uusista kestävän kehityksen tavoitteista sekä EU:n roolista niiden toimeenpanossa. Suomessa teemavuoden kampanjan toteuttaa Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry yhdessä ulkoministeriön kanssa.

EU:n jäsenenä Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa

Kehityspolitiikka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen ja EU:n kehityspolitiikassa on pitkälle yhteneväiset tavoitteet, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen sekä kehitysyhteistyön suuntaaminen enenevässä määrin vähiten kehittyneille maille.

Aktiivinen osallistuminen EU:n kehityspolitiikan päätöksentekoon antaa Suomelle kokoaan suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kansainvälisen kehityspolitiikan tulevaisuuteen ja kehitysyhteistyön toteutukseen ympäri maailmaa. Suomi osallistuu esimerkiksi kansainvälisiin neuvotteluihin osana EU:ta.

EU on kehitysyhteistyön supervalta. Sen kumppaneina on noin 160 maata, aluetta ja järjestöä eri puolilta maailmaa. Vuonna 2014 EU ja sen 28 jäsenmaata käyttivät kehitysyhteistyöhön yhteensä noin 58 miljardia euroa. Tämä on yli puolet kaikesta maailman julkisesta kehitysavusta.

Kehitysyhteistyö kuuluu jaetun toimivallan aloihin. Tämä tarkoittaa, että Euroopan unionilla ja jokaisella jäsenmaalla on oma kehitysyhteistyönsä ja -politiikkansa. Jäsenmaiden kehitysyhteistyö täydentää ja tukee EU:n tekemää kehitysyhteistyötä.

EU-maiden kesken sovitaan yhteisistä käynnöistä ja periaatteista, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden kehitysyhteistyön toimeenpanoa. Näihin Suomi on osaltaan vaikuttamassa.

Miten Suomi osallistuu EU:n päätöksentekoon?

Pyrimme monella eri tasolla vaikuttamaan siihen, että EU:n kehityspolitiikassa huomioidaan Suomen tärkeinä pitämät kysymykset:

  • Suomen kehitysministeri on mukana päättämässä EU:n kehityspolitiikasta ulkoasiainneuvoston (UAN) kehitysministerien kokouksessa.
  • Ministerineuvostossa tehtävien päätösten valmisteluun Suomi osallistuu virkamiestason työryhmissä (mm. kehitystyöryhmä CODEV ja AKT-työryhmä, jossa käsitellään yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa).
  • Kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien toteutukseen ja seurantaan Suomi vaikuttaa rahoitusinstrumenttien toimeenpanosta vastaavissa komiteoissa.

Suomessa EU:n kehityspolitiikkaan liittyvästä valmistelusta, kantojen kansallisesta koordinaatiosta sekä eduskunnalle tiedottamisesta vastaa  ensisijaisesti ulkoministeriön kehityspolitiikan yksikkö.

Komissio ja ulkosuhdehallinto toimeenpanevat EU:n kehitysyhteistyötä

Komission kehitys- ja yhteistyöpääosasto EuropeAid ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) vastaavat EU:n kehityspolitiikan suunnittelusta ja kehitysyhteistyön toteutuksesta. EU:lla on 140 edustustoa ja toimistoa eri puolilla maailmaa. Niiden vastuulla on kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnointi ja seuranta kumppanimaissa.

Kehitysyhteistyötä rahoitetaan pääasiassa kahden eri rahoitusvälineen kautta:

  • Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI, Development Cooperation Instrument) on suurin EU:n ulkosuhderahoitusinstrumenteista ja osa EU:n kokonaisbudjettia. Vuosina 2014–2020 DCI:n kautta rahoitetaan EU:n kehitysyhteistyötä reilulla 19 miljardilla eurolla muun muassa Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä.
  • Euroopan kehitysrahasto (EKR): EU:n kehitysyhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maiden) kanssa rahoitetaan EU:n budjetin ulkopuolisesta EKR:stä nk. Cotonoun sopimuksen pohjalta. Rahoitukseen osallistuvat kaikki EU:n jäsenmaat. Nykyinen, järjestyksessään 11. EKR kattaa vuodet 2014–2020 ja on suuruudeltaan noin 30,5 miljardia euroa.
Takaisin ylös