Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Kansalaisyhteiskunta on tärkeä toimija ja kehitysyhteistyön kumppani

Vuonna 2016 ulkoministeriö tuki suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja säätiöitä yhteensä noin 65 miljoonalla eurolla. Rahoitusta myönnetään muun muassa järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiineri puolilla maailmaa sekä niiden Suomessa tekemään kehitysviestintä- ja globaalikasvatustyöhön. Tukea saavat myös kansainväliset kansalaisjärjestöt.

Vuonna 2017 valmistui kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus. Sen lähtökohta on, että itsenäiset, elinvoimaiset, moniarvoiset ja moniääniset kansalaisyhteiskunnat luovat edellytykset kansalaisten rauhanomaiselle yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Kansalaisyhteiskunta luo mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen ja päätöksentekoon.

Maailmalla järjestöt edistävät kestävää kehitystä ja vahvistavat kansalaisyhteiskuntia

Kehitysyhteistyön parissa toimii toista sataa suomalaista kansalaisjärjestöä. Järjestöillä on ulkoministeriön tukemia hankkeita sadassa kehitysmaassa eri puolilla maailmaa. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaissa kansalaisjärjestöjä kannustetaan yhteistyön ja tiedonvaihdon kautta täydentämään Suomen muuta toimintaa.

Järjestöjen kehitysyhteistyön tavoitteena on edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Toiminta kohdistuu usein kehitysmaiden köyhimpien perustarpeisiin ja oikeuksiin – sosiaaliseen kehitykseen, opetukseen, terveyteen, toimeentulomahdollisuuksiin – sekä maaseutukehitykseen.

Tärkeä päämäärä on kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Näin kehitysmaiden omat järjestöt voivat onnistua paremmin perustehtävissään palveluiden tuottamisessa, vaikuttamistyössä ja tiedottamisessa.  Moniääniset kansalaisyhteiskunnat luovat edellytykset kansalaisten yhteiskunnalliselle osallistumiselle, ihmisoikeuksien toteutumiselle ja luovat pohjan demokraattisille yhteiskunnille.

Seis silpomiselle

”Kun opin silpomisen seurauksista, päätin, etten aio suostua silvottavaksi. Kerroin vanhemmilleni, miten silpominen vaikeuttaa synnytyksiä. Varsinkin nuorille synnyttäjille tulee pahoja vammoja ja kipuja. Kysyin vanhemmiltani: haluatteko, että elän terveenä vai en?” 13-vuotias etiopialainen Brianesh sanoo. Nuori ihmisoikeusaktivisti puhuu niin kylässään kuin koulussaan ympärileikkausta vastaan.

Arvioidaan, että jopa 200 miljoonaa tyttöä ja naista maailmassa on kokenut jonkinasteisen sukupuolielinten silpomisen. Jos tapaa ei saada loppumaan, vuoteen 2030 mennessä 15 miljoonaa tyttöä lisää silvotaan. 

Suomen kehitysyhteistyövaroin rahoittamat kansalaisjärjestöt, kuten Pelastakaa lapset, Plan International Suomi, Solidaarisuus, Suomen Lähetysseura ja World Vision työskentelevät silpomisen lopettamiseksi. 

Parhaimmillaan yli 90 prosenttia tytöistä on säästynyt silpomiselta alueilla, joilla järjestöt työskentelevät. Myös YK-järjestöt UN Women, Unicef ja UNFPA vaativat nollatoleranssia silpomiselle. Suomi on UN Womenin ja UNFPAn suurimpia yleisrahoittajia.

Konkreettista tietoa järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeista saat parhaiten järjestöjen omilta sivuilta. 

Ulkoministeriö tukee niin suuria kuin pieniä kansalaisjärjestöjä

Ulkoministeriö antaa monivuotista ohjelmatukea yhteensä 22 järjestölle. Tuki takaa järjestöille mahdollisuuden toteuttaa pitkäjänteistä työtä kehityksen edistämiseksi. Ohjelmatukea saavat 17 kansalaisjärjestöä ja kolme säätiötä. Sen lisäksi tukea saavat kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa ja kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys. Kepa ja Kehys tarjoavat suomalaisille kansalaisjärjestöille koulutusta ja neuvontaa sekä tekevät vaikuttamistyötä.

Myös kolme erityissäätiötä saavat ulkoministeriötä ohjelmallista tukea kehitysmaiden paikallisten järjestöjen ihmisoikeus-, ympäristö- ja vammaistyöhön.

Pienille ja keskisuurille järjestöille ulkoministeriö myöntää hankekohtaista tukea.

Laatujournalismia Somaliaan

”Tuntuu hyvältä, kun saan ja osaan tehdä hyödyllistä työtä ihmisten tiedonsaannin parantamiseksi ja osallistua journalistina Somalian jälleenrakentamiseen. Täällä on paljon juttuaiheita, myös positiivisia”, sanoo tv-toimittaja Sadiyo Mohamed Hassan.

Hän on saanut oppia toimittajatyöhön suomalaiselta Viestintä ja kehitys -säätiöltä, joka tukee Somalian kansallistelevision SNTV:n ja Somalian journalistiliiton kautta vapaata tiedonvälitystä Somaliassa. 

Mogadishuun on rakennettu uutisstudio. Suomen tuella on lisäksi koulutettu viranomaisia ja toimittajia, myös lasten ja nuorten ohjelmien tekemiseen. Tuen avulla SNTV:n tuotantotiimi pystyi välittämään maan presidentinvaaliäänestyksen suorana lähetyksenä maailmalle. 

Tavoitteena on, että SNTV olisi tulevaisuudessa toimituksellisesti riippumaton julkisen palvelun yleisradio. Aiempaa tasapuolisempi, laadukkaampi ja monipuolisempi tiedonvälitys lisää kansalaisten tiedonsaantia ja edistää Somalian yhteiskunnan rauhanomaista kehitystä kohti demokratiaa.

YK-taustaiset järjestöt saavat ulkoministeriöltä toiminta-avustusta muun muassa kehitysviestintä- ja globaalikasvatustyöhön:

Suomessa järjestöillä tärkeä rooli kehitysviestintä- ja globaalikasvatustyössä

Järjestöt tekevät arvokasta työtä kehityskysymyksiä koskevan julkisen keskustelun edistämiseksi Suomessa. Näin pyritään vahvistamaan globaalia vastuuta eli kansalaisten sitoutumista ihmisoikeuksiin ja demokraattiseen päätöksentekoon sekä tahtoa osallistua ja toimia globaalin kehityksen hyväksi.

Globaalikasvatuksella pyritään edistämään maailmanlaajuista yhteisvastuullisuutta niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin tasolla. Globaalikasvatustyössä järjestöjä kannustetaan yhteistyöhön koulujen ja muiden opetusalan toimijoiden kanssa.

Viestintä ja globaalikasvatus ovat olennainen osa ohjelmatukea saavien järjestöjen työtä. Lisäksi ulkoministeriö tukee  kansalaisjärjestöjen kehitysviestintä- ja  globaalikasvatushankkeita vuosina 2017-2018 yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla.

Tukea myös kansainvälisille kansalaisjärjestöille

Ulkoministeriö tukee Suomen kehitysyhteistyövaroin myös kansainvälisten kansalaisjärjestöjen (INGO) toimintaa. Järjestöt tekevät esimerkiksi vaikuttamis-, kampanja- ja asiantuntijatyötä Suomen tärkeinä pitämien kehityspoliittisten tavoitteiden edistämiseksi. Tukisummat vaihtelevat vuosittain.

Vuonna 2016 tukea myönnettiin yhteensä 10,6 miljoonaa euroa ja sitä kohdistettiin muun muassa hyvän hallinnon ja demokratiakehityksen vahvistamiseen Afrikassa, rauhan rakentamiseen hauraissa valtioissa sekä ihmisoikeuksien edistämistä maailmanlaajuisesti.

Ihmisoikeustyön painopisteitä olivat taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toimeenpano, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen, ihmisoikeuspuolustajien työ sekä seksuaali-  ja lisääntymisterveyden ja  -oikeuksien edistäminen.

Tuemme voittoa tuottamattomia järjestöjä, jotka ovat hallituksiin nähden poliittisesti ja hallinnollisesti riippumattomia. Järjestöillä tulee olla vahva asiantuntemus, kokemus sekä hyvät yhteistyösuhteet kehitysmaihin.

Paikallisen yhteistyön määrärahalla vahvistetaan kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia

Suomen ulkomaanedustustot tukevat paikallisia kansalaisjärjestöjä paikallisen yhteistyön määrärahalla (PYM).

Edustustojen PYM-hankkeilla edistetään muun muassa ihmisoikeuksia, kuten vammaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksia, luonnonvarojen kestävää käyttöä, uusiutuvia energianlähteitä, yrittäjyyttä, koulutusta ja korruption vastaista toimintaa. Edustustojen PYM-hankkeisiin pääset tutustumaan edustustojen verkkosivuilta.

.

Takaisin ylös