Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Kahdenväliset kumppanimaat

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö on Suomen ja kehitysmaan välistä yhteistyötä. Se perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Vastuu muutoksesta on kumppanimailla. Suomi tukee niiden kehitystä.

Kestävien kehitysvaikutusten aikaansaaminen vie useita vuosia. Siksi panostamme kehitysyhteistyössä pitkäaikaisiin kumppanuuksiin. Tuemme maita, jotka ovat sitoutuneet kehitystulosten saavuttamiseen ja jotka voivat hyötyä Suomen osaamisesta.

Missä toimimme?

Kumppanuus perustuu tuen tarpeeseen. Toimintamme painopiste on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa (LDC-maat). Suomella on seitsemän pitkäaikaista kumppanimaata sekä viisi muuta kumppanimaata, jotka ovat pääasiassa niin sanottuja hauraita valtioita. Lisäksi Suomi tekee alueellista kehitysyhteistyötä, jolla tuetaan rajat ylittävien ongelmien ratkaisua.

Pitkäaikainen yhteistyö perustuu maaohjelmaan

Suomen pitkäaikaiset kumppanimaat ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Sambia ja Tansania. Alemman keskitulon maaksi nousseen Vietnamin kanssa Suomi siirtyy asteittain kehitysyhteistyöstä muihin yhteistyön muotoihin esimerkiksi kaupan, tutkimuksen ja koulutuksen alalla. Klikkaamalla maan nimeä pääset tutustumaan Suomen toimintaan ja kehitysyhteistyön tuloksiin eri yhteistyömaissa.

Kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle yhteistyömaalle on ulkoministeriössä laadittu maaohjelma. Ohjelmilla pyritään vahvistamaan kehitysyhteistyön vaikuttavuutta. Niissä määritellään yhteistyön alueet, tukimuodot ja tavoitteet sekä käsitellään muun muassa raportointia ja toimintaan liittyvien riskien hallintaa.

Maaohjelmien lähtökohtana ovat kumppanimaiden omat kehityssuunnitelmat ja niiden suuntaviivoista keskustellaan kumppanimaiden viranomaisten sekä maissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että kumppanimaa koordinoi yhteistyötä eri avunantajien kanssa.

Kussakin kumppanimaassa Suomi pyrkii EU:n suositusten mukaisesti keskittämään toimintansa kolmelle yhteistyöalueelle, joilla Suomella on erityisosaamista. Näitä voivat olla esimerkiksi opetus, metsätalous, vesi, hyvä hallinto tai energia. Yhteistyöalueet sovitaan yhdessä kumppanimaan kanssa. Ne sovitetaan myös muiden avunantajien toimintaan niin, että syntyy mahdollisimman vähän päällekkäisyyksiä.

Maaohjelmissa määriteltyjen mittareiden avulla seurataan kumppanimaiden edistymistä ja arvioidaan Suomen toimien tuloksellisuutta. Tulosten seurannassa käytetään mahdollisuuksien mukaan kumppanimaiden omia seurantajärjestelmiä, esimerkiksi köyhyystilastoja. Suomi myös osallistuu aktiivisesti niiden kehittämiseen.

Hauraiden valtioiden tukeminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa

Suomi tukee myös niin sanottuja hauraita valtioita. Nämä ovat maita, joissa on meneillään sotilaallinen tai yhteiskunnallinen kriisi tai niissä eletään kriisin jälkitilanteessa. Suomen muita kumppanimaita ovat Afganistan, Etelä-Sudan, Myanmar, Palestiinalaisalue ja Somalia. Klikkaamalla maan nimeä pääset tutustumaan Suomen toimintaan ja kehitysyhteistyön tuloksiin eri yhteistyömaissa.

Hauraiden valtioiden tukeminen edellyttää, että sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu koordinoidaan keskenään parhaan mahdollisen yhteisvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Kehitysyhteistyön muodot hauraissa valtioissa valitaan tarkoin. Kriiseistä toipuvissa maissa Suomi keskittyy erityisesti tukemaan kriisin ratkaisemista ja vakauttamaan maan oloja. Näissä maissa Suomi voi antaa myös humanitaarista apua.

Kriisialueilla ja -maissa Suomi toimii tiiviissä yhteistyössä EU:n, kansainvälisten järjestöjen ja toisten kahdenvälisten avunantajien kanssa.

Kahdenvälisen kehitysyhteistyön toteutus ja tulokset

Kahdenvälistä kehitysyhteistyötä toteutetaan usein eri tavoin. Yhteistyö perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun.

Hankeyhteistyö on tärkeä ja perinteinen kehitysyhteistyön muoto, jossa avunantajamaa tukee kohdennetusti ja määräaikaisesti esimerkiksi kumppanimaan tietyn läänin metsähallinnon kehittämistä tai vesi- ja viemärijärjestelmän rakentamista.

Osa hankkeista on sellaisia, joissa Suomi on ainoa ulkomainen rahoittaja. Monesti hankkeita kuitenkin toteutetaan useiden avunantajien yhteistyönä.

Hankeyhteistyötä tehdään etenkin maissa, joiden toimintaympäristö ei mahdollista ohjelmamuotoista yhteistyötä esimerkiksi heikkojen julkisten instituutioiden tai puutteellisen kapasiteetin vuoksi.

Ohjelmamuotoisessa yhteistyössä tuetaan laajempia ohjelmia, jotka voivat pitää sisällään useita eri hankkeita esimerkiksi kumppanimaan eri alueilla.  

Etiopian peruskoulutuksen kehitys on ollut menestystarina. Vielä 1990-luvun puolivälissä vain alle neljännes lapsista aloitti peruskoulun. Nyt yli 95 prosenttia etiopialaislapsista aloittaa ensimmäisen luokan 7-vuotiaana. Tähän päästiin, kun peruskoulusta tehtiin ilmaista, kouluja rakennettiin lisää ja opettajankoulutusta lisättiin.

Suomi on tukenut pitkään Etiopian opetussektoria. Suomi rahoitti yhdessä useiden muiden avunantajien kanssa Etiopian opetuksen laadun kehittämisohjelmaa vuosina 2009–2013. Suomen tuki hankkeelle oli 19,9 miljoonaa euroa.

Tulokset ovat lupaavia:

  • Uusi opetussuunnitelma ja yli 78 miljoonaa uutta oppikirjaa koulujen käytössä.
  • Lähes 92 000 opettajaa pätevöitynyt uusien vaatimusten mukaisesti.
  • Yli 31 000 koulua hyötynyt koulukohtaisesta rahoituksesta.
  • Tyttöjen osuus peruskoulun päättävistä oppilaista on kasvanut selvästi.

Budjettituki on rahallista tukea suoraan kumppanimaan budjettiin. Tuki mahdollistaa sen, että maalla on enemmän varoja käytettävissään oman kehityssuunnitelmansa keskeisiin tavoitteisiin. Tällä hetkellä Suomi antaa budjettitukea Tansanialle ja Mosambikille.

Yleisen budjettituen lisäksi Suomi antaa ns. korvamerkittynä sektoribudjettitukea, joka tulee käyttää tietyn toimialan kuten esimerkiksi opetussektorin toimintaan.

Budjettituki perustuu kumppanimaan ja avunantajien sopimukseen, jossa korostetaan hyvää hallintoa, ihmisoikeuksia, eriarvoisuuden vähentämistä ja demokraattisia arvoja. Budjettituen vaikutuksia mitataan vuosittain ja tuloksista käydään vuoropuhelua kohdemaan ja avunantajayhteisön kesken.

Tansaniassa Suomen budjettituella on esimerkiksi edistetty lasten koulunkäyntiä, parannettu terveydenhuoltoa, rakennettu teitä sekä vahvistettu maatalouden osaamista.

Budjettitukeen liittyvät käytännöt vahvistavat kehitysmaan valtiontalouden suunnittelua sekä kehittävät toimivampia järjestelmiä. Budjettituki edistää vahvempaa, avoimempaa ja läpinäkyvämpää hallintoa sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa.

Tutustu täältä Suomen kehitysyhteistyövaroin rahoitetuihin hankkeisiin ja ohjelmiin eri yhteistyömaissa:

Takaisin ylös