Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Suomen ihmisoikeuspolitiikka kansainvälisissä järjestöissä

Suomi osallistuu kansainvälisten järjestöjen toiminnassa ihmisoikeusnormiston kehittämiseen ja toimeenpanoon esimerkiksi sopimusten ja päätöslauselma-aloitteiden muodossa.

Kansainvälisillä foorumeilla voidaan nostaa esiin myös ajankohtaisia tai aikaisemmin vähemmälle huomiolle jääneitä ihmisoikeuskysymyksiä.

Kansainvälisten järjestöjen piirissä luodaan erilaisia käytäntöjä ja mekanismeja, jotka tukevat ihmisoikeuksien edistämistä, ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa sekä ihmisoikeuksien toteutumisen ja ihmisoikeusloukkausten valvontaa.

Euroopan unioni pyrkii esiintymään näillä foorumeilla yhtenäisesti, joten myös Suomi vaikuttaa kansainvälisissä järjestöissä keskeisesti juuri EU:n kautta.

Monenkeskiset järjestöt tarjoavat mahdollisuuden valtioiden väliseen ihmisoikeusdialogiin ja -yhteistyöhön.

Suomi tukee kansalaisyhteiskunnan osallistumista ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojeluun kansainvälisillä areenoilla.

Keskeisiä kansainvälisiä ihmisoikeusfoorumeita ovat

Euroopan unioni

Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan toimeenpanon kannalta Euroopan unionin (EU) merkitys on keskeinen. EU on maailman merkittävimpiä ihmisoikeustoimijoita niin poliittisesti kuin taloudellisestikin.

Euroopan unionin jäsenenä Suomen ääni ihmisoikeuskysymyksissä on voimistunut merkittävästi.

Euroopan unioni toimii ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion edistämiseksi kansainvälisillä foorumeilla, kuten YK:n eri elimissä, sekä alueellisissa järjestöissä, kuten Euroopan neuvostossa ja Etyjissä.

EU:n toimintaa ohjaavat oikeudellisten normien lisäksi poliittisesti sovitut työkalut. Näistä merkittävimpiä ovat EU:n ulkosuhteita koskeva ihmisoikeusstrategia ja siihen liittyvä toimintaohjelma sekä eri teemoja käsittelevät ihmisoikeussuuntaviivat.

Suomi on aktiivisesti mukana kehittämässä ja toimeenpanemassa EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa. Ulkoministeriön edustaja osallistuu kuukausittain Brysselissä kokoontuvan ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) toimintaan. COHOM valmistelee linjauksia, jotka poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (COPS) ja viime kädessä ulkoasiainneuvosto (UAN) hyväksyy.

Eri maihin ja alueisiin liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä käsitellään säännöllisesti myös neuvoston alueellisissa työryhmissä, jotka vastaavat EU:n politiikasta yksittäisissä maissa.

Ihmisoikeuksia edistetään esimerkiksi käymällä poliittista vuoropuhelua, kehittämällä kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja sekä huomioimalla ihmisoikeudet kehitysyhteistyössä. Varsinaisia ihmisoikeusvuoropuheluja EU käy vuosittain yli 30 maan kanssa.

Vuoropuheluissa nostetaan esille ihmisoikeusnäkökulmasta mahdollisesti huolestuttava kehitys, mutta keskustellaan myös yhteistyömahdollisuuksista eri foorumeilla. Suomi pitää erityisen tärkeänä, että niin EU:n kahden- kuin monenvälisissä vuoropuheluissa huomioidaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja ryhmien oikeudet.

Muiden valtioiden kanssa tehtyihin kauppa- ja yhteistyösopimuksiin sisällytetään ihmisoikeuslausekkeet, jotka sitovat sopimusten osapuolia.

EU:n ihmisoikeuspolitiikan valmistelu kuuluu EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan sekä EU:n ulkosuhdehallinnon tehtäviin. Suomi korostaa, että ihmisoikeuskysymyksistä on käytävä EU:n sisällä vuoropuhelua kaikilla, myös kaikkein korkeimmalla poliittisella tasolla.

Vuonna 2012 perustettiin lisäksi ihmisoikeuksia seuraavan erityisedustajan tehtävä, jota on hoitanut kreikkalainen Stavros Lambrinidis. Suomi oli aktiivisesti ajamassa ihmisoikeusedustajan tehtävän perustamista.

Myös Euroopan parlamentin näkemyksillä on yhä enemmän painoa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevissa asioissa. Parlamentilla on tärkeä rooli ajankohtaisten kysymysten nostamisessa unionin poliittiselle agendalle. Parlamentti hyväksyy jatkuvasti ihmisoikeuskysymyksiä käsitteleviä päätöslauselmia ja osallistuu EU:n vuosittaisen ihmisoikeusraportin laatimiseen.

Yhdistyneet kansakunnat

Suomen tavoitteena on, että ihmisoikeudet otetaan huomioon kaikessa YK:n toiminnassa. Suomi toimii aktiivisesti YK:n yleiskokouksessa ja sen 3. komiteassa, jolla on edelleen määräävä rooli yleismaailmallisena ihmisoikeuspoliittisena elimenä. 

Suomen tavoitteena on edistää Suomen ihmisoikeuspoliittisia painopisteitä ja toimia sekä EU:n kautta että kansallisesti monipuolisesti yhteistyössä muiden maiden kanssa. Tämä on merkittävää erityisesti tärkeiden aloitteiden edistämiseksi ja valtioiden välisen yhteistyöilmapiirin parantamiseksi YK:n ihmisoikeustoimielimissä.

Yhteistyön merkitys on vain kasvanut viime vuosina, sillä ihmisoikeuksien toimeenpanon seuranta maatasolla on vaikeutunut useiden valtioiden ollessa haluttomia oman maansa tai samankaltaisten maiden ihmisoikeustilanteen avoimeen ja kriittiseen tarkasteluun.

Suomi jatkaa pohjoismaista yhteistyötä YK:n yleiskokouksessa myös yhteispohjoismaisten päätöslauselmien kautta. Pohjoismaat jakavat vetovastuun vuorovuosina aloitteista, jotka käsittelevät kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän kieltävää yleissopimusta ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n toimintaa.

Lisäksi Suomi ja Ruotsi vastaavat vuorotellen laittomiin teloituksiin liittyvän päätöslauselman neuvotteluista.

Suomi tukee kansalaisjärjestöjen osallistumista YK:n ihmisoikeustoimintaan.

Suomen tavoitteena on myös, että YK-järjestöjen sisäinen toiminta ja niiden välinen yhteistyö noudattaa ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa. Sen toteutumista Suomi edistää muun muassa järjestöjen kanssa käytävissä rahoittajakeskusteluissa, järjestöjen johtokunnissa sekä rahoittamalla ja osallistumalla järjestöjen ihmisoikeustoimintaan.

YK:n ihmisoikeusneuvosto (HRC) on YK:n tärkein hallitusten välinen ihmisoikeuksista vastaava elin. Ihmisoikeusneuvoston tehtävänä on puuttua ihmisoikeusloukkauksiin, edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelua maailmanlaajuisesti sekä valtavirtaistaa ihmisoikeusnäkökulmaa YK-järjestelmässä ja kehittää YK:n sisäistä koordinaatiota ihmisoikeuksiin liittyen.

Ihmisoikeusneuvosto arvioi säännönmukaisesti kaikkien jäsenvaltioiden ihmisoikeustilannetta maakohtaisen määräaikaistarkastelun, UPR-työryhmän (Universal Periodic Review) istunnoissaan.

Ihmisoikeusneuvoston alaisuudessa toimivat myös niin sanotut erityismekanismit. Erityismekanismeiksi (special procedures) kutsutaan YK:n asettamia riippumattomia asiantuntijoita tai työryhmiä, jotka käsittelevät jotakin tiettyä temaattista ihmisoikeuskysymystä tai jonkin yksittäisen maan ihmisoikeustilannetta.

Suomen tavoitteena on ollut muokata YK:n ihmisoikeusneuvostosta käytännönläheinen elin, joka pystyy puuttumaan ihmisoikeusloukkauksiin milloin tahansa ja tarvittaessa ilman asianosaisen valtion suostumusta. Neuvosto toimii käytännössä ympäri vuoden, mikä antaa sille mahdollisuuden nopeaan toimintaan ja pitkäjänteiseen seurantaan. Suomi oli neuvoston jäsen sen ensimmäisellä kaudella vuosina 2006–2007.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ja sen toimiston (OHCHR) tehtävänä on edistää ja turvata ihmisoikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolla on Geneven- ja New Yorkin-toimistojen lisäksi myös kenttätoimistoja, joiden avulla se pyrkii tukemaan maita ihmisoikeuksien toteuttamisessa.

Myös suomalaisia ihmisoikeusasiantuntijoita toimii YK:n ihmisoikeusvaltuutetun palveluksessa. Suomi pyrkii takaamaan YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston, YK:n ihmisoikeussopimuselinten sekä muiden ihmisoikeusasiantuntijamekanismien riippumattoman ja tehokkaan toiminnan jatkumisen.

YK:n turvallisuusneuvostolla on merkittävä rooli ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamisessa. Turvallisuusneuvosto käsittelee usein tilanteita, jotka ovat seurausta vakavista ihmisoikeusloukkauksista tai joihin liittyy merkittäviä ihmisoikeusloukkauksia.

Suomi korostaa yhteistyön tärkeyttä YK:n turvallisuusneuvoston, ihmisoikeusneuvoston, ihmisoikeusvaltuutetun ja muiden ihmisoikeustoimijoiden välillä.

Suomen tavoitteena on varmistaa ihmisoikeuksien huomioiminen ja toteutuminen turvallisuusneuvoston käytännön työssä.

YK:n rauhanrakentamiskomissio (PBC) on neuvoa-antava elin, joka perustettiin vuonna 2006. Ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen ovat rauhanrakentamisen keskeinen haaste.

Suomi pyrkii edistämään YK:n ihmisoikeusmekanismien, mukaan lukien ihmisoikeusneuvoston maakohtaisen määräaikaistarkastelun tuottaman tiedon, hyödyntämistä rauhanrakennusstrategioiden laatimisessa.

Rauhanrakentamiskomission rinnalla toimii rauhanrakentamisrahasto (PBF), jolla avustetaan konflikteista selvinneitä maita. Suomi tukee rahastoa taloudellisesti. Suomi on aktiivisesti edistänyt kansalaisyhteiskunnan ja naisten mahdollisuuksia osallistua rahaston toimintaan maatasolla sekä painottanut ihmisoikeus- ja oikeusvaltiotoimintaa tukevien hankkeiden tärkeyttä.

Euroopan neuvosto

Euroopan neuvoston (EN) perustehtävä on ihmisoikeuksien, moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja kehittäminen. Tehtävän suorittamista edesauttaa neuvoston ainutlaatuinen sopimusverkosto ja sen luoma normipohja sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toiminta.

Euroopan neuvoston yhteydessä toimii Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT). EIT:n tuomiot sitovat sopimusvaltioita, jotka ovat sitoutuneet turvaamaan jokaiselle henkilölle perusoikeudet ja -vapaudet.

Suomen aloitteesta perustettu ihmisoikeusvaltuutetun toimi on yksi Euroopan neuvoston keskeisistä instituutioista ihmisoikeuksien edistämisessä.  Ihmisoikeusvaltuutetulla on ei-juridisena elimenä joustavat edellytykset edistää ihmisoikeuksien toteuttamista ja tietoisuutta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta jäsenmaissa.

Lisäksi Euroopan neuvoston ministerikomitea, parlamentaarinen yleiskokous sekä paikallis- ja aluehallinnon kongressi osallistuvat ihmisoikeusasioiden käsittelyyn. Suomen näkemyksen mukaan myös Euroopan kehityspankki (CEB) tulisi kytkeä tiiviimmin EN:n ydintehtävien edistämiseen.

Suomi on viime vuosina ollut yksi suurimmista Euroopan neuvoston vapaaehtoisrahoittajista. Suomi on myös tukenut Euroopan neuvostoa sekondeeraamalla asiantuntijoita (eli maksamalla asiantuntijoiden palkan) sihteeristöön.

Vapaaehtoisrahoituksella Suomi on tukenut temaattisia painopisteitä, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista sekä vähemmistöjen, erityisesti romanien ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen, oikeuksien vahvistamista. 

Suomi on tukenut Euroopan neuvoston työtä Ukrainan tilanteessa ja osallistunut Euroopan neuvoston Ukraina-ohjelman rahoitukseen.

Suomen tavoitteena on, että Euroopan neuvoston romanien asemaa koskevassa työssä korostuu ennen kaikkea romanien ja romanijärjestöjen todellinen ja merkityksellinen osallistuminen järjestön työhön sekä romaninaisten oikeuksien vahvistaminen.

Suomi tukee Euroopan neuvoston pääsihteerin aloittamaa uudistusprosessia, jonka tavoitteena on lisätä järjestön poliittista merkittävyyttä ja näkyvyyttä Euroopassa. Suomi tukee myös Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston yhteistyön edelleen tiivistämistä.

Suomi on pitänyt tärkeänä, että EU liittyisi Euroopan ihmisoikeussopimukseen, jolloin myös EU-lainsäädäntöön kohdistuisi sama ihmisoikeusvalvonta kuin kansallisiin lainsäädäntöihin.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö

Helsingin Etyk-päätösasiakirjassa 1975 todettiin, että Etykin kaikki kolme ulottuvuutta (poliittis-sotilaallinen, talous ja ympäristö sekä inhimillinen ulottuvuus) ja niiden edistäminen ovat samanarvoisessa asemassa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) inhimillinen ulottuvuus onkin keskeinen osa eurooppalaista ihmisoikeusarkkitehtuuria.

Kylmän sodan jälkeen tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa muotoutui niin kutsutun laajan turvallisuuden käsitteeksi. Siinä ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja demokratia tunnustetaan turvallisuuden kiinteiksi osatekijöiksi.

Laajan turvallisuuden periaatetta voidaan pitää Etyjin tavaramerkkinä.

Suomi tukee Etyjin työtä vapaaehtoisrahoituksella sekä rahoittaa hankkeita Etyjin kenttämissioiden ja Etyjin instituutioiden kautta. Suomi tukee Etyjin turvallisuutta ylläpitäviä ja vahvistavia hankkeita. Etyjin laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti hankkeita tuetaan jokaisella Etyjin ulottuvuudella ja tasapuolisesti eri alueilla.

Inhimillisellä ulottuvuudella Suomen prioriteetteja ovat olleet oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen sekä ihmisoikeuksien edistäminen, vaalitarkkailutyö, naisten aseman parantaminen sekä vähemmistöjen, erityisesti romanien, oikeuksien vahvistaminen.

Suomi on pyrkinyt nostamaan myös vammaisten oikeuksia vahvemmin esille Etyjin puitteissa.

Kansalaisyhteiskunnan osallistumisen edistäminen on Suomelle keskeinen tavoite Etyjissä.

Suomi on ollut yksi suurimmista Etyjin Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) vapaaehtoisrahoittajista useiden vuosien ajan ja antanut asiantuntijoita toimiston käyttöön.

Myös Etyjin mediavaltuutettu, vähemmistövaltuutettu sekä ihmiskaupan vastainen erityisedustaja tekevät tärkeää ihmisoikeustyötä.

Takaisin ylös