Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Ihmisoikeussopimukset ja raportit

Ihmisoikeudet on muotoiltu ja niiden toteutumista edistetään kansainvälisillä ja alueellisilla ihmisoikeussopimuksilla, joita sopimuksen allekirjoittajamaat ovat sitoutuneet noudattamaan.

Keskeisimmät ihmisoikeussopimukset on neuvoteltu Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Euroopan neuvoston (EN) piirissä. Myös monet muut sopimukset sisältävät ihmisoikeuselementtejä. Muillakin kansainvälisillä järjestöillä on ihmisoikeussopimuksia, joskaan ei yhtä laajasti hyväksyttyjä.

YK:n sopimusjärjestelmässä on seitsemän ihmisoikeussopimukseksi luokiteltavaa sopimusta ja kuusi niihin liittyvää pöytäkirjaa. EN:n järjestelmässä varsinaisia ihmisoikeussopimuksia on neljä. 

Ihmisoikeussopimusten toimeenpanon valvontamekanismit määritellään yleensä itse sopimuksissa. Useimmiten sopimuksella on perustettu erillinen valvontaelin.

Valvontaelimien tehtäviin kuuluu:

  • valtioiden toimittamien, sopimusten kansallista täytäntöönpanoa esittelevien  määräaikaisraporttien käsittely,
  • sopimusten tulkintaa ohjaavien asiantuntijalausuntojen antaminen sekä
  • joidenkin sopimusten osalta yksilö- tai ryhmävalitusten käsitteleminen.

Euroopan neuvoston
voimassa olevat ihmisoikeussopimukset

Ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut tai ratifioimassa sekä niiden määräaikaisraportit:

YK:n voimassa olevat ihmisoikeussopimukset

Ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut tai ratifioimassa, sekä niiden määräaikaisraportit

Määräaikaisraportointi

Kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeussopimusten määräysten täytäntöönpanon valvonta tapahtuu pääasiassa valtioiden toimittamien määräaikaisraporttien käsittelyn kautta.

Määräaikaisraporteissa hallitus esittelee sopimusten kansallista täytäntöönpanoa.

Suomen hallituksen ihmisoikeusraportoinnin peruselementit ovat totuus ja avoimuus sekä määräaikojen noudattaminen sopimusvelvoitteiden mukaisesti.

Raportoinnissa pyritään kuvaamaan myönteinen kehitys, mutta myös mahdolliset ongelmat.

Hallitus kannustaa kansalaisjärjestöjä osallistumaan aktiivisesti raportointiin pyytämällä lausuntoja raporteissa esille tuotavissa teemoista, sekä kutsumalla kansalaisjärjestöjen edustajat keskustelemaan ja kommentoimaan raportin sisältöä ennen sen lopullista viimeistelyä.

Takaisin ylös