Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Ilmastonmuutos – maailmanlaajuista politiikkaa ja yhteistyötä

Ilmastonmuutoksella on laaja-alaisia vaikutuksia. Siksi sen vastaisten toimien on oltava mukana kaikessa yhteiskuntapolitiikassa, kuten ulko-, turvallisuus-, kauppa- ja kehityspolitiikassa. Ilmastonmuutoksen seuraukset koettelevat kaikkein vakavimmin köyhiä kehitysmaita. Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia osana kehitysyhteistyötä.

Kansainväliset ilmastosopimukset

Vuonna 2015 hyväksytty Pariisin sopimus on yksi ilmastonmuutoksen vastaisen työn tärkeimmistä virstanpylväistä. Kaksi muuta keskeistä sopimusta ovat vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus ja sen alainen Kioton pöytäkirja.

Pariisin sopimus on kattava ja oikeudellisesti sitova. Ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajoitettua alle 1,5 asteen. Lisäksi sopimuksessa on pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Rahoitusvirrat pyritään suuntaamaan kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä.

Maailmanlaajuisten kasvihuonekaasujen päästöjen huippu pyritään saavuttamaan mahdollisimman pian ja vähentämään päästöjä sen jälkeen nopeasti. Tavoitteena on se, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla.

Pariisin sopimus ei sisällä määrällisiä velvoitteita päästöjen vähentämiselle. Maat valmistelevat sopimuksen alla itse omat kansalliset päästötavoitteensa ja tiedottavat muille niiden saavuttamisesta. Pariisin sopimus astui voimaan marraskuussa 2016, jolloin myös Suomi ratifioi sen. Tällä hetkellä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa sovitaan sen toimeenpanon yksityiskohdista.

Pariisin sopimuksella vähennetään päästöjä maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Sitä ennen tehdään päästövähennystoimia sekä Kioton pöytäkirjan puitteissa että Pariisissa sovittujen lyhyen aikavälin toimien mukaisesti. Kioton pöytäkirja astui voimaan vuonna 2005. Se on ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus, jonka avulla päästöjä on vähennetty kansainvälisesti.

Ilmastonmuutos haastaa kehityksen

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitalliset vaikutukset paikallisilmastoon, kuten myrskyjen tai kuivuuden lisääntyminen, aiheuttavat ongelmia etenkin kaikista köyhimmille maille ja pienille saarivaltioille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on otettava huomioon maiden tulevaisuuden suunnitelmissa, jotta saavutetut tulokset eivät pyyhkiydy pois.

Ilmastonmuutos aiheuttaa myös turvallisuusuhkia. Se synnyttää muuttoliikkeitä, heikentää ruokaturvaa, lisää erilaisia terveysuhkia sekä kasvattaa kilpailua luonnonvaroista ja ruokkii sitä kautta konflikteja.

EU:n ja Suomen turvallisuuspolitiikan laajan turvallisuuden näkökulmassa painottuvat kokonaisvaltaisuus ja ennaltaehkäisevät toimet. Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia osana kehitysyhteistyötä.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten seurauksien tunnistamista ja niihin varautumista. Pyrkimyksenä on vähentää sekä ihmisyhteisöjen että luonnonjärjestelmien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille sekä parantaa kykyä toipua ilmastonmuutoksen aiheuttamista katastrofeista.

Sopeutumistoimet voivat olla hyvin erilaisia paikasta riippuen. Myrskyille alttiilla rannikkoalueilla käytetään erilaisia keinoja kuin vaikkapa kuivuuden uhkaamilla laidunalueilla.

Ilmastonmuutos vaikuttaa miehiin ja naisiin eri tavoilla

Ilmastonmuutoksella on haitallisia vaikutuksia kotitalouksien ruokaturvaan. Se on kehitysmaissa suurelta osin naisten vastuulla.

Naisilla on monipuolista arjen kokemusta siitä, kuinka ilmastonmuutokseen voidaan parhaiten sopeutua ja kuinka sitä voidaan tehokkaimmin hillitä. Naisilla on kuitenkin usein heikot mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon.

Suomi on tukenut vuodesta 2008 lähtien työtä sukupuolinäkökulman huomioimiseksi ilmastotyössä.  Suomen tavoitteen mukaisesti uudessa Pariisin ilmastosopimuksessa huomioidaan tasa-arvonäkökulma. Sopimuksen osapuolia kehotetaan huomioimaan tasa-arvon edistäminen ja naisten voimaannuttaminen ilmastotoimia tehtäessä.

Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia osana kehitysyhteistyötä

Kehitysmaat tarvitsevat tukea omiin ilmastotoimiinsa. Tukea tarvitaan esimerkiksi lainsäädännön sekä ilmastovirkamiesten tietotaidon kehittämiseen ja ilmastoinstituutioiden vahvistamiseen. Lisäksi on tärkeää lisätä tavallisten kansalaisten valmiuksia selvitä ilmastonmuutoksen seurauksista niin maalla kuin kaupungeissakin.

Teollisuusmaat tukevat köyhimpiä maita eri tavoin. Ne antavat rahaa ja asiantuntija-apua, jotta kehitysmaiden omia toimintavalmiuksia voidaan kehittää. Myös teknologian kehityksellä ja siirrolla on tärkeä rooli. Tässä kaikessa kehitysyhteistyö on tärkeää.

Suomi antaa tukea monien eri kanavien kautta. Näitä ovat esimerkiksi ilmastosopimuksen alaiset rahastot Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (Global Environment Facility, GEF) ja Vihreä ilmastorahasto (Green Climate Fund, GCF), maiden kahdenväliset kehitysyhteistyöhankkeet sekä kansalaisjärjestöjen hankkeet. Vuoden 2017 finanssisijoituksia kohdistettiin Suomi-IFC-ilmastorahastoon, jonka Suomi perusti yhdessä Maailmanpankkiryhmään kuuluvan, Kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n kanssa. Ilmastonäkökulma huomioidaan myös Finnfundin rahoituksessa.

Esimerkkejä Suomen tuesta kehitysmaiden ilmastotoimiin:

  • Ilmatieteen laitoksen meteorologiahankkeiden kautta tuetaan kehitysmaiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Niissä pääpaino on kehitysmaiden omien sääpalveluiden kehittämisessä.

  • Suomi tukee metsäkatoa hillitseviä REDD+-ohjelmia lähes kaikissa metsäyhteistyön kohdemaissa, kuten Sambiassa ja Myanmarissa. Niissä kehitetään etenkin metsien hiili- ja biomassaselvityksiä sekä metsätietojärjestelmiä.

Metsäkadon vähentäminen tärkeää

Metsät sitovat hiilidioksidia. Metsäkadosta eli metsien häviämisestä aiheutuvat kasvihuonekaasut vastaavat lähes viidesosasta maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä.

Metsäkadon vähentämisellä ja metsien kunnon parantamisella saavutetaan myös monia muita hyötyjä. Näitä ovat esimerkiksi vesivarantojen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä maaperän eroosion ehkäisy.

Suomessa on paljon metsiä ja Suomi hyödyntääkin kertynyttä metsätietoa tukiessaan kehitysmaiden kestävää metsätaloutta. Ilmastonmuutos otetaan huomioon, kun suunnitellaan kehitysmaissa rahoitettavia metsähankkeita.

Hiilimarkkinat tarjoavat kustannustehokasta päästöjen hillintää

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan kustannustehokkaita tapoja vähentää päästöjä. Yksi keino on kasvihuonekaasujen päästöille asetettu hinta. Se auttaa ohjaamaan sijoituksia vähähiilisempiin vaihtoehtoihin.

Suomi tukee päästöjen hinnoittelua kehitysmaissa muun muassa Maailmanpankin Partnership for Market Readiness –rahaston kautta. Sen avulla tuetaan 19 maata päästökauppajärjestelmien, hiiliverojen ja muiden päästöjen hinnoittelujärjestelmien kehittämisessä.

Kehitysyhteistyön ohella ulkoministeriö hankkii päästövähennyksiä puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) sijoituksilla. Se on Kioton pöytäkirjan alainen järjestelmä, jossa teollisuusmaat rahoittavat päästövähennyshankkeita kehitysmaissa.

Kohdemaat hyötyvät hankkeista: ne saavat rahoitusta ja uutta tekniikkaa kestävän kehityksen edistämiseen. Teollisuusmaat saavat käyttöönsä hankkeista saadut päästövähennykset, joilla ne voivat täydentää omia päästövähennysvelvoitteitaan.

Suomen puhtaan kehityksen mekanismin hankesalkussa on yhteensä noin 150 kehitysmaahanketta. Kioton mekanismin osto-ohjelmaa koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Nyt käynnissä olevalla Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella (2013–2020) päästövähennyksiä hankitaan seuraavien hiilirahastojen kautta: Aasian kehityspankin Future Carbon Fund, Pohjoismaisen ympäristörahoituslaitoksen NEFCO Carbon Fund ja Maailmanpankin Prototype Carbon Fund. Näissä painopiste on siirtynyt päästövähennysten kotiuttamiseen.

Suomella on Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella myös kaksi kahdenvälistä puhtaan kehityksen mekanismin hanketta, Ningxian aurinkokeitinhanke Kiinassa ja Ruseifehin kaatopaikkakaasuhanke Jordaniassa.

Tämä dokumentti

Tämän sivun sisällöstä vastaa Kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan yksikkö

Päivitetty 9.11.2017

Takaisin ylös