Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Suomen kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka

Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan läpileikkaavat tavoitteet ovat syrjinnän poistaminen sekä avoimuuden ja osallisuuden lisääminen. Nämä tavoitteet otetaan huomioon kaikessa ulkopoliittisessa toiminnassa.

Alkuperäiskansojen oikeudet on yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteistä.
Alkuperäiskansojen oikeudet on yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteistä. Kuva: Krista Oinonen

Syrjinnän kielto on ihmisoikeuksien kulmakiviä. Kaikki ihmiset syntyvät yhdenvertaisina, joten kaikille on turvattava samat oikeudet rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan katsomatta.

Kestävimpiä tuloksia saadaan edistämällä ryhmien itsensä osallistumista heitä koskevaan päätöksentekoon.

Ulkoasiainhallinto tuo syrjittyjen ryhmien oikeudet esille kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan.

Avoimuus on onnistuneen ihmisoikeuspolitiikan ehto. Sen lisääminen on ulkoministeriön tavoitteena sekä kansainvälisesti että omassa toiminnassa.

Avoimuuden lisääminen edellyttää myös kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien tukeminen on tärkeä keino toimia ihmisoikeuksien puolesta käytännössä.

Suomi arvostaa ihmisoikeuspuolustajien työtä. Ulkoministeriö on julkaissut ohjeet, jotka koskevat ihmisoikeuspuolustajien tukea ja suojelua. Ohjeiden keskeinen viesti on rohkaista ja kannustaa koko ulkoasiainhallinnon henkilöstöä aktiiviseen yhteistyöhön ihmisoikeuspuolustajien kanssa.

Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteitä ovat:

Lisäksi Suomi kiinnittää erityistä huomiota romanien ja muiden etnisten, kielellisten tai uskonnollisten vähemmistöjen asemaan.

Kaikkein herkimmin ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuvat henkilöt, jotka kuuluvat samanaikaisesti useampaan edellä mainittuun väestöryhmään. Suomelle on tärkeää, että tällaista, niin sanottua moniperustaista syrjintää vastaan toimitaan tehokkaasti.

Naiset mukaan päätöksentekoon

Suomi pitää tärkeänä, että naiset ovat mukana yhteiskunnallisissa valtarakenteissa. Naisten on päästävä osallistumaan päätöksentekoon esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä asioissa.

Suomi vahvistaa naisten osallistumismahdollisuuksia myös kehitysyhteistyön avulla esimerkiksi tukemalla naisten ja tyttöjen koulutusta. Suomi myös tekee yhteistyötä naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavien paikallisten järjestöjen sekä ihmisoikeuspuolustajien kanssa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat osa ihmisoikeuksia sekä tasa-arvo- ja kehitysagendaa. Niiden toteutuminen on tärkeää oman kehon, seksuaalisuuden ja lisääntymisterveyden kannalta.

Lasten oikeudet vaativat huomiota

Suomi kiinnittää erityistä huomiota lapsiperheiden köyhyyteen. Suomi pyrkii vähentämään lapsiköyhyyttä maailmassa muun muassa sisällyttämällä köyhyydenvähentämisstrategioihin, budjettitukeen ja muihin kehityspoliittisiin ohjelmiin aina lapsen oikeuksien näkökulman niin kansallisesti kuin EU:ssa.

Suomi yrittää torjua lasten ruumiillista kuritusta ja muuta lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa maailmanlaajuisesti. Keinoina on muun muassa tukea YK:n pääsihteerin erityisedustajan toimintaa, joka käsittelee lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Euroopan neuvosto tekee arvokasta työtä lasten osallistumisoikeuden toteuttamiseksi käytännössä. Suomi edistää Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin yhteistyötä lasten kuulemiseen liittyvien käytäntöjen parantamiseksi ja tukee lasten ja nuorten osallistumisoikeutta päätöksentekoon.

Vammaisten asemaa yhteiskunnassa parannettava

 Yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan ja kehityspolitiikan tavoitteista on vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen. Tavoitteena on lisätä vammaisten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä YK:n yleissopimus velvoittaa kehittämään esteetöntä ja saavutettavaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on mahdollisuus saada esimerkiksi opetukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä palveluita.

Vammaisyleissopimuksen tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi Suomi tukee YK:n vammaisten asemaa ja oikeuksia edistävän erityisraportoijan työtä.

Suomi rahoittaa vammaisten henkilöiden oikeuksia edistäviä hankkeita eri puolilla maailmaa. Suomi on muun muassa YK:n vammaiskumppanuusohjelman suurimpia rahoittajia.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet turvattava

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä on yleistä kaikkialla maailmassa. Homoseksuaalisuus määritellään edelleen rikokseksi yli 80 maassa.

Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvät kriminalisoinnit sekä muu sillä perusteella syrjivä lainsäädäntö ja syrjivät viranomaistoimet on poistettava.

Suomi edistää jokaisen oikeutta määritellä itse oma sukupuolensa ja seksuaalisuutensa.

Suomi tukee lesbojen, homojen, biseksuaalien, transihmisten ja interseksuaalien, eli LHBTI-ihmisten oikeuksia niin taloudellisin kuin poliittisin toimin.

Suomen tavoitteena on, että asiantuntijatasolla hyväksytyt Yogyakartan periaatteet vahvistetaan YK:ssa. Periaatteet tulisi saada kansainvälisiksi toimintasuosituksiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien turvaamiseksi.

Suomi toimeenpanee aktiivisesti EU:n ulkosuhteita koskevia LHBTI-suuntaviivoja, jotka määrittelevät puitteet EU:n toiminnalle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevissa kysymyksissä.

Suomi myös tukee EU:n perusoikeusviraston toimintaa ja tekee yhteistyötä muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun kanssa seksuaali- ja sukupuolivähemmistökysymyksissä.

Ulkoministeriö osallistuu – usein muiden EU-maiden kanssa – Pride-tapahtumiin eri puolilla maailmaa.

Alkuperäiskansoilla oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon

Suomi pyrkii vahvistamaan alkuperäiskansojen asemaa edistämällä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän julistuksen toteutumista käytännössä. Suomi jatkaa myös YK:n alkuperäiskansatoimielinten toiminnan tukemista.

Suomi haluaa varmistaa alkuperäiskansojen osallistumisen niiden asemaa koskevassa päätöksenteossa.

Alkuperäiskansojen oikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan läpileikkaava teema. Niiden toteutuminen pyritään varmistamaan huomioimalla oikeudet entistä paremmin jo kehityspoliittisten linjausten ja hankkeiden suunnitteluvaiheessa.

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistäminen

Taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin ihmisoikeuksiin eli TSS-oikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus opetukseen, oikeus riittävään asumistasoon, oikeus ruokaan, oikeus veteen, oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä, oikeus työhön sekä oikeus nauttia oikeudenmukaisista ja suotuisista työoloista.

Suomi toimii sen puolesta, että TSS-oikeuksien asema kehittyy tasaveroiseksi kansalais- ja poliittisten oikeuksien (KP-oikeuksien) aseman kanssa.

Kansainvälisessä yhteistyössä Suomelle on tärkeää edistää TSS-oikeuksien toteutumista ja erityisesti varmistaa syrjimättömyyden toteutuminen, jotta heikommassa asemassa olevilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet nauttia koulutuksesta, terveyspalveluista ja työelämästä.

Suomen tavoitteena on, että mahdollisimman moni valtio hyväksyy TSS-sopimusta täydentävän lisäpöytäkirjan, joka mahdollistaa yksilövalitukset.

Takaisin ylös