Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia

Suomella on kyky ja mahdollisuus auttaa. Suomi painottaa kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä aloja, jotka ovat köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen kannalta olennaisia ja joissa Suomella on erityistä osaamista.

Suomi pyrkii siihen, että kehityspolitiikalla ja -yhteistyöllä saadaan aikaan kestäviä tuloksia, joilla on myönteisiä yhteiskunnallisia pitkän aikavälin vaikutuksia. Kehitys on kuitenkin monen tekijän summa. Kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa.

Tutustu kehitysyhteistyön tuloksiin kartalla

Klikkaa karttaa ja tutustu Suomen kehitysyhteistyön tuloksiin

Miljoonille ihmisille puhdasta vettä ja kunnon käymälät

Suomi on tehnyt vesi- ja sanitaatioalan kehitysyhteistyötä 1980-luvulta alkaen muun muassa Nepalissa, Vietnamissa, Keniassa ja Etiopiassa. Vuosina 2011–2015 yhteensä 2,4 miljoonaa ihmistä on saanut puhdasta vettä ja 2,7 miljoonaa kunnollisen käymälän Suomen tukemilla hankkeilla.

Suomi on pitkään tehnyt vesialan kehitysyhteistyötä Nepalissa. Kuva Milma Kettunen
Suomi on pitkään tehnyt vesialan kehitysyhteistyötä Nepalissa. Kuva Milma Kettunen

Suomen vesialan yhteistyöllä vahvistetaan hyvää vesivarojen hallintaa, paikallisviranomaisten palveluntuotantoa sekä paikallisyhteisöjen osallisuutta.

Etiopiassa Suomi on kehittänyt vesiohjelmiin mallin, joka turvaa toiminnan kestävyyden. Etiopia kattaa puolet rahoituksesta, ja kylät säästävät tarvittavan pesämunan. Kylän asukkaalle kaivo ja käymälä maksavat noin 10 euroa. Loppu rahoitetaan Suomen vesiohjelmista.

Etiopialaiset rakentavat ja huoltavat kaivot itse. Malli on osoittautunut niin tehokkaaksi, että myös muut avunantajat ja Etiopian hallitus ovat kopioineet sen omaan toimintaansa.

Nepalissa sanitaation eli kunnon käymälöiden leviäminen on ollut huomattavan tehokasta. Sanitaation piirissä oli vuonna 2014 lähes 70 % nepalilaisista, kun vuonna 2001 vastaava luku oli vain 27 %.

Kun yhteisöt tiedostavat vessojen hyödyn, niitä rakennetaan koteihin ja kouluihin pääasiassa omin varoin - ei Suomen tai Nepalin verovaroin. Hygieniatason parantuminen on vähentänyt lapsikuolleisuutta: alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus on pudonnut kolmasosaan vuodesta 1990.

Lue lisää Suomen kehitysyhteistyöstä Nepalissa.

Tytöt ja pojat kouluun

Koulutus lisää ihmisten mahdollisuuksia tiedostaa omat oikeutensa, hallita omaa elämäänsä, työllistyä sekä parantaa hyvinvointiaan ja toimeentuloaan. Suomi on tukenut kehitysyhteistyöllä lasten ja nuorten oikeutta koulutukseen esimerkiksi Etiopiassa ja Mosambikissa.

Etiopian peruskoulutuksen kehitys on menestystarina. 1990-luvun puolivälissä vain alle neljännes lapsista aloitti peruskoulun. Nyt yli 95 % etiopialaislapsista aloittaa ensimmäisen luokan 7-vuotiaana. Tähän päästiin, kun peruskoulutuksesta tehtiin ilmaista, kouluja rakennettiin lisää ja opettajankoulutusta lisättiin.

Suomi rahoitti yhdessä muiden avunantajien kanssa Etiopian opetuksen laadun kehittämisohjelmaa 2009–2013. Suomen tuki hankkeelle oli 19,9 miljoonaa euroa. Ohjelman tulokset ovat lupaavia:

  • Uusi opetussuunnitelma ja yli 78 miljoonaa uutta oppikirjaa koulujen käytössä.
  • Lähes 92 000 opettajaa pätevöitynyt uusien vaatimusten mukaisesti.
  • Yli 31 000 koulua hyötynyt koulukohtaisesta rahoituksesta.
  • Tyttöjen osuus peruskoulun päättävistä oppilaista kasvanut selvästi.

Lue lisää Suomen kehitysyhteistyöstä Etiopiassa.

Suomi on tukenut opetuksen laadun kehittämisohjelmaa Etiopiassa. Kuva Kirsi Pere
Suomi on tukenut opetuksen laadun kehittämisohjelmaa Etiopiassa. Kuva Kirsi Pere

Mosambik on tehnyt huikean loikan koulutustasossaan kymmenen viime vuoden aikana.

  • Nykyään 90 prosenttia lapsista aloittaa peruskoulun. Koulua käy yli puolet enemmän lapsia kuin vuonna 2004.
  • Tyttöjen koulunkäynti on kasvanut eniten.
  • Kouluverkko on laajentunut nopeasti, ja etenkin tytöt ovat hyötyneet siitä.
  • Opettajia on saatu lisää ja koulutuksen alueellinen epätasa-arvo kaventunut.
  • Opettajakoulutuksen saaneita opettajia on selvästi enemmän kuin ennen.

Suomi kehittää myös opetuksen laatua ja äidinkielistä opetusta, mikä parantaa oppimistuloksia.

Lue lisää Suomen kehitysyhteistyöstä Mosambikissa.

Kehitysyhteistyöllä markkinoita, työtä ja yhteyksiä

Suomi on vahvistanut taloudellisen toiminnan ja ulkomaankaupan edellytyksiä monessa kehitysmaassa. On kehitetty liiketoimintaympäristöä, tuotantoa ja talouden perusrakenteita, ml. energian saatavuutta ja tietoyhteiskuntaa.

Etiopialainen kauppias Siraje Nisron. Kuva Milma Kettunen
Etiopialainen kauppias Siraje Nisron. Kuva Milma Kettunen

Vuonna 2014 Suomen tuella:

  • luotu kehitysmaihin noin 36 500 uutta suoraa työpaikkaa, joista 43 % naisille
  • syntynyt yli 25 000 epäsuoraa työpaikkaa
  • yli 16 000 nuorta on saanut ammatillista koulutusta
  • yli 50 000 kotitaloutta on päässyt puhtaan energian palvelujen piiriin eteläisessä ja itäisessä Afrikassa.

Liiketoiminta- ja investointiympäristön kehittymisestä hyötyvät myös suomalaiset yritykset.

Lue lisää kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä ja yksityissektorin tukimuodoista.

Terveempiä äitejä

Suomi on tukenut Afganistanin äitien terveyttä Marie Stopes -järjestön kanssa vuodesta 2003 lähtien.

Suomi on tukenut afganistanilaisten naisten terveyttä. Kuva Laura Rantanen
Suomi on tukenut afganistanilaisten naisten terveyttä. Kuva Laura Rantanen

Vuonna 2014:

  • 170 000 naista ja 122 000 miestä käytti järjestön tarjoamia syntyvyyden säännöstelypalveluja
  • vältettiin 96 000 suunnittelematonta raskautta ja 41 000 vaarallista aborttia

  • äitiyskuolleisuus on vähentynyt, kun synnytyksiin on saatu mukaan ammattitaitoista henkilökuntaa.

Afganistanilaisten tasa-arvo ja koulutusmahdollisuudet ovat kohentuneet selvästi viimeisen 14 vuoden aikana.  Vuonna 2001 vain noin miljoona afganistanilaista lasta kävi koulua, vuonna 2014 koulussa oli 8,3 miljoonaa lasta, joista noin 40 prosenttia oli tyttöjä.

Lue lisää Suomen kehitysyhteistyöstä Afganistanissa.

Tasaisempaa tulonjakoa

Suomi tukee Sambiassa ohjelmaa, joka tarjoaa perusturvaa köyhimmille ja vähentää maan sisäisiä jyrkkiä tuloeroja. Tulonsiirtoja saa noin 190 000 perhettä.

Perusturvan ansiosta:

  • kaikkein köyhimpien sambialaisten elämänlaatu on parantunut
  • perheillä on rahaa ruokaan ja terveydenhoitoon, lasten vaatteisiin ja asuntojen kunnostukseen
  • lapset sairastavat vähemmän kuin ennen ja käyvät varmemmin koulua
  • maatalouden tuottavuus on noussut ja karjaa on hankittu lisää
  • paikallistalous on piristynyt
  • työttömyys on laskenut
Sambialainen maanviljelijä esittelee kasvattamaansa chiliä. Kuva Hanna Öunap
Sambialainen maanviljelijä esittelee kasvattamaansa chiliä. Kuva Hanna Öunap

Lue lisää Suomen kehitysyhteistyöstä Sambiassa.

Metsien kestävää käyttöä

Vietnamissa hyväkuntoista luonnonmetsää on jäljellä vain vähän. Osa maan metsistä tuhoutui Vietnamin sodan aikana. Metsäkatoa ovat aiheuttaneet myös laittomat hakkuut, metsäpalot sekä metsien raivaaminen maatalouskäyttöön.

Suomen tuella on muun muassa:

  • kehitetty metsätietojärjestelmää ja siihen sisällytettäviä sovelluksia. Näiden avulla saadaan metsien kestävää käyttöä ja suojelua tukevaa systemaattista ja todennettavissa olevaa tietoa, jota tarvitaan metsähallinnon päätöksenteon tueksi.
  • kartoitettu uhanalaisten lajien esiintymistä ja suojelutarpeita suojelumetsäalueilla Keski-Vietnamissa.
Vietnamissa on kehitetty Suomen tuella metsätietojärjestelmää. Kuva Juho Paavola
Vietnamissa on kehitetty Suomen tuella metsätietojärjestelmää. Kuva Juho Paavola

Lue lisää Suomen kehitysyhteistyöstä Vietnamissa.

Vaikuttamista kansainvälisten järjestöjen kautta

Kansainvälisessä kehityspolitiikassa Suomi on kokoaan merkittävämpi toimija. YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten kautta Suomi tukee kehitystä myös niissä maissa, joissa meillä ei ole edustusta.

Suomi vaikuttaa maailman lasten asemaan mm. Unicefin kautta. Kuva Hanna Öunap
Suomi vaikuttaa maailman lasten asemaan mm. Unicefin kautta. Kuva Hanna Öunap

Vuonna 2013 Suomi toimi Unicefin johtokunnan puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskaudella edistimme Unicefissä suomalaisille tärkeitä asioita: ihmisoikeuksia, lastensuojelua, sukupuolten tasa-arvoa ja tehokkaita työtapoja.

Suomen puheenjohtajuuskaudella myös määriteltiin Unicefin humanitaariselle avulle tavoitteet ja mittarit, joilla niiden saavuttamista seurataan.

Käytännön työssä Suomi on vaikuttanut muun muassa erityistarpeisten lasten huomioonottamiseen ja lapsiystävällisiin opiskeluympäristöihin.

Suomi tekee yhteistyötä Unicefin kanssa Afganistanissa, Etiopiassa, Nepalissa, Sambiassa, Somaliassa ja Zimbabwessa.

Lue lisää Suomen työstä kansainvälisissä järjestöissä ja kehitysrahoituslaitoksissa.

Kansalaisjärjestöt edistävät vähemmistöjen asemaa

Plan Suomi on tukenut yhteisöpohjaista vammaistyötä ulkoministeriön rahoituksella Plan Togon kautta vuodesta 2009. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joilla vammaiset lapset saadaan mukaan yhteisön jäseniksi ja heille taataan tarvittava huolenpito ja kuntoutus.

  • Vuosina 2012–2014 yhteensä 72 murrosikäistä vamman kanssa elävää tyttöä sai ammatillista koulutusta, jonka ansiosta he ovat alkaneet työllistyä ja osallistua perheen taloudelliseen taakanjakoon.
  • Vuosina 2012–2014 Plan koulutti 44 median edustajaa vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa tehdyn vaikuttamistyön ansiosta vuonna 2015 osa maan televisiouutisista on tulkattu viittomakielelle.
  • Vuonna 2015 yhteensä 79 kuulorajoitteiselle lapselle (joista 39 oli tyttöjä) opetettiin viittomakieltä, mikä on parantanut heidän mahdollisuuksiaan kommunikoida ja saada tietoa omia oikeuksistaan.
Kuva: Antti Putkonen
Hankkeen osana on annettu myös ammatillista koulutusta. Kuva: Antti Putkonen

Lue lisää kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä.

Korkeakouluyhteistyöllä vahvistetaan kehitysmaiden osaamista

Itä-Suomen yliopiston Metsätieteen osasto on vuodesta 2011 lähtien koordinoinut ja toteuttanut Kenian metsäopetuksen kehittämisprojektia. Hankkeen kenialaisena kumppanina on Eldoretin yliopisto. Toiminnan tuloksena on muun muassa:

  • laadittu Eldoretin yliopistoon uusi kandidaattitason metsäalan opetussuunnitelma ja päivitetty maisteritason opetussuunnitelma
  • lisätty tietotekniikan käyttöä opetuksessa sekä verkkopohjaista opetusta
  • laadittu mobiilisovellus EntVenture, jonka avulla esitellään metsätaloutta Keniassa ja Suomessa peruskoulun oppilaille ymmärrettävällä tavalla
  • laadittu laskentaohjelma mTiCalc, jonka avulla maanviljelijät voivat laskea myymänsä puutavaran arvon ja siten varmistaa, että puukauppa toteutuu oikeudenmukaisesti
Itä-Suomen yliopisto on kehittänyt metsäalan opetusta kenialaisessa Eldoretin yliopistossa. Kuva: Itä-Suomen yliopisto.
Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Lue lisää korkeakoulujen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kehitysyhteistyöstä.

Miinanraivaus pelastaa henkiä ja edistää taloudellista kehitystä

Suomi on tukenut humanitaarista miinanraivausta ja valistustyötä Somalimaassa HALO Trust -järjestön kautta vuodesta 2003 lähtien. Vuonna 2015 Suomi tuki toimintaa           2 625 000 eurolla.

Miinanraivaaja poistaa miinaa Somalimaassa. Kuva HALO Trust
Miinanraivaaja poistaa miinaa Somalimaassa. Kuva HALO Trust

Miinanraivaus pelastaa henkiä, parantaa paikallisyhteisöjen elämänlaatua, edistää taloudellista kehitystä sekä tukee rauhan rakentamista. HALO arvelee, että Somalimaa saadaan raivatuksi puhtaaksi miinoista vuoteen 2017 mennessä.

Tähän mennessä Suomen tuella on:

  • raivattu 350 miinakenttää
  • tuhottu yli 4 300 miinaa ja yli 247 000 ammusta.

Lue lisää Suomen humanitaarisesta toiminnasta.

Takaisin ylös