Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia

Suomella on kyky ja mahdollisuus auttaa. Suomi painottaa kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä aloja, jotka ovat köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen kannalta olennaisia ja joissa Suomella on erityistä osaamista.

Ihmisoikeudet ja demokratia

Demokraattiset instituutiot sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat toimivan ja kehittyvän valtion perusedellytyksiä. Ne takaavat kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun sekä luovat pohjan talouden kehitykselle ja oikeudenmukaiselle yhteiskuntapolitiikalle.

Kehitysyhteistyöllä Suomi:

  • edistää hyvää hallintoa, oikeusvaltiokehitystä, avoimuutta, oikeutta tiedonsaantiin sekä kansalaisyhteiskunnan toimintavapautta.
  • panostaa korruption vastaiseen työhön
  • antaa erityistä tukea hauraille valtioille ja osallistuu rauhanvälitykseen
  • tukee ihmisoikeustoimijoiden työtä

Oikeudenmukainen ja kestävä talouskehitys

Vauraus ja hyvinvointi syntyvät ihmisten osaamisesta ja työstä. Kestävä kehitys edellyttää eriarvoisuutta vähentävää vihreää talouskasvua luonnon kantokyvyn rajoissa sekä oikeudenmukaisuuteen pyrkivää talouspolitiikkaa. Nämä luovat yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja tehdä ihmisarvoista työtä.

Kauppaa tukevalla kehitysyhteistyöllä Suomi vahvistaa kehitysmaiden tuotantoa, liiketoimintaympäristöä, taloudellista infrastruktuuria (ml. energia ja tietoyhteiskunta) ja ulkomaankaupan mahdollisuuksia.

Vuonna 2014 Suomen tuella

  • kehitysmaihin on luotu noin 36 500 uutta suoraa työpaikkaa, joista 43 % naisille
  • yhteistyön tuloksena on syntynyt myös yli 25 000 epäsuoraa työpaikkaa
  • yli 16 000 nuorta on saanut ammatillista koulutusta
  • yli 50 000 kotitaloutta on päässyt puhtaan energian palvelujen piiriin eteläisessä ja Itä-Afrikassa.

Luonnonvarojen kestävä hallinta, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutos

Pääosa maailman köyhimmistä ihmisistä elää luonnonvaroiltaan rikkaissa maissa. Väestönkasvu, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos lisäävät kilpailua luonnonvaroista. Vihreän talouden sekä luonnonvarojen kestävän hallinnan ja käytön avulla maat pystyvät edistämään oman maansa kehitystä ja hyvinvointia.

Suomi panostaa muun muassa puhtaan veden ja sanitaation saatavuuteen, valtioiden välisen rajavesiyhteistyön vahvistamiseen, kestävään metsätalouteen, maaperän köyhtymisen estämiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen kehitysmaissa. Suomi tukee myös kansainvälisten ympäristöjärjestöjen ja -rahastojen toimintaa.

Suomi on tehnyt vesi- ja sanitaatioalan kehitysyhteistyötä 1980-luvulta alkaen.

Hallituskauden 2011–2015 aikana Suomen tuella on saatu 2,4 miljoonaa ihmistä parannetun vesihuollon piiriin. Kunnollisen käymälän on saanut 2,7 miljoonaa ihmistä.

Yleisellä hygieniatason parantumisella on vähennetty lapsikuolleisuutta. Nepalissa alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus on vähentynyt kolmasosaan vuoden 1990 tasosta.

Suomen vesialan yhteistyöllä on vahvistettu hyvää vesivarojen hallintoa sekä paikallisyhteisöjen osallisuutta Nepalissa, Vietnamissa, Keniassa ja Etiopiassa. Vesihankkeissa kumppanimaat rahoittavat itse noin puolet kaikista investoinneista.

Suomen kehitysyhteistyö on vahvasti myötävaikuttanut siihen, että vesihuoltoa koskeva globaali vuosituhattavoite on saavutettu.

Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnonvarojen hyödynnettävyyteen, vie pohjaa ennustettavalta talouskehitykseltä sekä aiheuttaa turvallisuusuhkia. Se kohtelee eri väestöryhmiä eri tavalla. Ilmastonmuutos on huomioitava kehitysmaiden omissa kehityssuunnitelmissa, jotta jo saavutettua kehitystä ei menetettäisi.

Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia ja ottaa ilmastonmuutoksen huomioon läpileikkaavasti kaikessa kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Suomen kehitysmaille osoittama ilmastorahoitus on osa kehitysrahoitusta, jonka tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen toteutuminen.

Inhimillinen kehitys: terveys, koulutus ja kunnollinen työ

Koulutus, hyvä terveys ja turvalliset työolosuhteet lisäävät ihmisten mahdollisuuksia tiedostaa omat oikeutensa, hallita omaa elämäänsä, työllistyä sekä parantaa hyvinvointiaan ja toimeentuloaan.

Suomi on kehitysyhteistyöllä tukenut lasten ja nuorten oikeutta koulutukseen sekä nuorten työllistymistä. Terveyden alalla Suomi on edistänyt seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä hivin ja aidsin vastaista työtä terveydellisenä ja yhteiskunnallisena ongelmana.

Etiopian peruskoulutuksen kehitys on menestystarina. Vielä 1990-luvun puolivälissä vain alle neljännes lapsista aloitti peruskoulun. Nyt yli 95 % etiopialaislapsista aloittaa ensimmäisen luokan 7-vuotiaana. Tähän päästiin, kun peruskoulutuksesta tehtiin ilmaista, kouluja rakennettiin lisää ja opettajankoulutusta lisättiin.

Suomi on tukenut pitkään Etiopian opetussektoria. Suomi rahoitti yhdessä useiden muiden avunantajien kanssa Etiopian opetuksen laadun kehittämisohjelmaa vuosina 2009–2013. Suomen tuki hankkeelle oli 19,9 miljoonaa euroa.

Tulokset ovat lupaavia:

  • Uusi opetussuunnitelma ja yli 78 miljoonaa uutta oppikirjaa koulujen käytössä.
  • Lähes 92 000 opettajaa pätevöitynyt uusien vaatimusten mukaisesti.
  • Yli 31 000 koulua hyötynyt koulukohtaisesta rahoituksesta.
  • Tyttöjen osuus peruskoulun päättävistä oppilaista kasvanut selvästi.

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Tämän sivun sisällöstä vastaa Kehityspoliittinen osasto

Päivitetty 27.5.2015

Takaisin ylös