Ulkoministeri Valtonen kuuli kansalaisjärjestöjä Suomen valmistautuessa YK:n ihmisoikeusneuvoston istuntoon
Vakiintuneen käytännön mukaisesti ulkoministeriö kutsui kansalaisjärjestöt kommentoimaan Suomen toimintaa YK:n ihmisoikeusneuvoston 55. istunnossa 12. helmikuuta. Yli 40 kansalaisjärjestön edustajat kävivät keskustelun yhdessä ulkoministeri Elina Valtosen kanssa. Keskustelussa korostuivat lasten oikeudet ja siviilien turvallisuus Ukrainassa, Gazassa ja Sudanissa sekä kansalaisyhteiskunnan kaventunut tila muun muassa Valko-Venäjällä, Iranissa, Myanmarissa ja Sri Lankassa.
Kansalaisyhteiskunnan merkitys kasvaa epävarmoina aikoina
Ministeri Valtonen painotti vuoropuhelun merkitystä kansainvälisesti vaikeina ja epävarmoina aikoina. ”Toivoa kuitenkin on, ja on tärkeää, että järjestöt ja kansalaiset ilmaisevat kantojaan esiin nouseviin asioihin”, ministeri totesi alkusanoissaan.
Ministeri Valtonen kertoi Suomen tukevan ihmisoikeusneuvoston perustamaa tutkintakomissiota, joka kerää todistusaineistoa Venäjän hyökkäyksessä tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista ja sotarikoksista Ukrainassa. Tutkintakomission mandaatti on määrä uusia istunnossa. Lisäksi ministeri osoitti huolensa Gazan siviilien katastrofaalisesta tilasta, joka tulee yhtä lailla huomioida neuvoston työssä.
Ministeri Valtonen kiitti kansalaisjärjestöjen tärkeää toimintaa haastavina aikoina. Ministeri vahvisti Suomen tukevan ihmisoikeusneuvoston kannanottoja ihmisoikeuksien suojelemiseksi eri maissa. Lisäksi ministeri korosti heikoimmassa asemassa olevien huomioimista konfliktien aikana ja myös niiden jälkeen: ”Jälleenrakennuksen tulee lähteä liikkeelle kaikkein heikoimmista.”
Lasten oikeudet on turvattava konflikteissa
Kansalaisjärjestöt painottivat lasten oikeuksien valtavirtaistamista. Konfliktit Gazassa ja Sudanissa uhkaavat lasten ruokaturvaa ja lisäävät tarvetta psykososiaaliselle tuelle konfliktien aikana ja niiden jälkeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa syvästi ukrainalaislapsiin.
Järjestöt esittivät huolen naisten oikeuksista kriisien ja konfliktien keskellä. Sukupuolittunut väkivalta korostuu entisestään konflikteissa. Rauhantyössä toimivien naisjärjestöjen toimintaa tulisi huomioida laajemmin. Myös Ukrainan vammaiset henkilöt tulisi ottaa huomioon konfliktin aikana. Ikääntyneiden henkilöiden suojelutarve konfliktitilanteissa nousi myös esille.
Lasten ja nuorten oikeuksien valtavirtaistamisen lisäksi järjestöt toivoivat Suomen edistävän lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon kansainvälisillä foorumeilla. Järjestöjen edustajat pitivät laajemmin esillä kansalaisyhteiskunnan kaventunutta toimintatilaa ja kehottivat Suomea konkreettisiin toimiin ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi. Ihmisoikeusneuvosto voisi tukea järjestöjen osallistumista esimerkiksi mahdollistamalla jatkossakin etäosallistumisen istuntoihin.
Suomelta toivotaan myös muun muassa ilmasto- ja luontokriisien esille nostamista sekä toimia konflikteja pakenevien opiskelijoiden auttamiseksi.
Suomi jatkaa neuvostossa pitkäjänteistä työtä ihmisoikeuksien eteen
Suomi on ihmisoikeusneuvoston jäsen kaudella 2022–2024. Vuosittain pidettävistä kolmesta istunnosta valmistaudutaan nyt vuoden ensimmäiseen ja kaikkiaan ihmisoikeusneuvoston 55. istuntoon, joka alkaa 26. helmikuuta ja päättyy 5. huhtikuuta.
Tulevassa istunnossa käsitellään esimerkiksi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Palestiinalaisalueen ihmisoikeustilannetta. Lisäksi neuvosto käsittelee ihmisoikeuksien suojelua ja toteutumista esimerkiksi Valko-Venäjällä, Iranissa, Afganistanissa, Etelä-Sudanissa, Sudanissa sekä Myanmarissa. Temaattisina kysymyksinä paneudutaan esimerkiksi vammaisten henkilöiden oikeuksiin, ihmisoikeuspuolustajien suojeluun, disinformaatioon, uskonnon- ja omantunnon vapauteen sekä lapsen oikeuksiin.
Suomella on myös omia aloitteita ihmisoikeusneuvostossa, joita se edistää kumppanimaiden kanssa. Päätöslauselmassa oikeudesta riittävään asumistasoon Suomi aikoo tällä kertaa painottaa vammaisten henkilöiden oikeuksia. Suomi esittää myös uuden päätöslauselman, jonka tavoitteena on lisätä YK:n jäsenistön tietoisuutta intersukupuolisiin henkilöihin kohdistuvasta syrjinnästä ja väkivallasta sekä heidän oikeudestaan terveyteen. Lisäksi Suomi pitää jo perinteeksi muodostuneen puheenvuoron naisten ja tyttöjen oikeuksista sekä sukupuolten tasa-arvosta naisten päivänä.