Ulkoministeriön ilmastoneuvottelijat: YK:n ilmastokokous COP28 on tärkein suunnannäyttäjä sitten Pariisin sopimuksen

YK:n ilmastokokouksessa COP28:ssa Suomea edustaa 14 neuvottelijaa, joista neljä on ulkoministeriöstä. Ulkoministeriön neuvottelutiimiä vetää ilmasto- ja ympäristödiplomatian yksikön päällikkö Anna Merrifield.

YK:n 28. ilmastosopimusten osapuolikokous COP28 järjestetään Dubaissa 30. marraskuuta–12. joulukuuta.

Ulkoministeriötä ilmastokokouksessa edustava kehityspolitiikan neuvonantaja Saana Ahonen kertoo, että kansainvälisissä neuvotteluissa vaaditaan aina sopeutumiskykyä ja joustoja, sillä päivän lopullinen aikataulu selviää usein vasta edellisenä iltana.

Saana Ahonen kuuluu ulkoministeriön neuvottelutiimiin.

Ulkoministeriön neuvottelutiimiin kuuluu myös ilmasto- ja ympäristölähettiläs Kerstin Stendahl ja kehityspolitiikan neuvonantaja Roosa Käsmä. Ilmastoneuvottelijoiden mukaan YK:n ilmastokokous COP28 on tärkein suunnannäyttäjä sitten Pariisin sopimuksen. COP28:ssa käydään läpi Pariisin sopimuksen päästövähennystavoitteiden toteutumista puolivälitarkastelussa.

”Puolivälitarkastelua voi kutsua Pariisin sopimuksen viisivuotistarkastukseksi, jossa maailma saa arvokasta ja toivottavasti poliittisestikin vaikuttavaa tietoa, missä mennään Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa. COP28:n tuloksena tulisi olla vahva poliittinen signaali ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä", Ahonen toteaa.

Ulkoministeriö vastaa ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvistä neuvotteluista

”Ulkoministeriön vastuulla neuvotteluissa on myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, joka on keskeinen kehityspoliittinen kysymys. Meille yksi keskeisistä rahoituskysymyksistä saatiin maaliin jo avajaispäivänä, kun sopimusosapuolet hyväksyivät uuden ilmastonmuutoksen vahinkoja ja menetyksiä korvaavan rahaston”, Anna Merrifield kertoo. 

Anna Merrifield edustaa Suomea ilmastoneuvotteluissa.

Maailmanpoliittinen tilanne ja konfliktit heijastuvat monella tavalla myös ilmastoneuvotteluihin sekä kulisseissa, että itse neuvottelupöydissä. Kansainvälisiin ilmastotoimiin tarvitaan selvästi nykytasoa enemmän rahoitusta. Euroopan unioni korostaa yksityisen rahoituksen merkitystä julkisen rinnalla.

”Pidemmällä aikavälillä olisi tärkeää saada laajennettua ilmastotoimien rahoituspohjaa, sillä 1990-luvulla sovittu määritelmä maista, joilla on velvollisuus tarjota ilmastorahoitusta, ei ole missään suhteessa nykyiseen maailmantalouteen tai päästöjen jakautumiseen, eikä lainkaan riittävä tapa vastata tarpeisiin”, Merrifield summaa ilmastorahoituksen haasteita.