Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 8.6.2012 | Ulkoministeriön kehitysviestintä

Kestävän kehityksen uudistamisella alkaa olla kiire

Rio de Janeiron kestävän kehityksen huippukokous lähestyy, samoin maapallon sietokyvyn rajat. Maailmanpankin ja Suomen asiantuntijat pohtivat Helsingissä järjestetyssä seminaarissa, miten kestävyys saataisiin viimeinkin toteutumaan käytännössä.

“Köyhyys on yli puolittunut, mutta ympäristölle ei ole tapahtunut yhtä hyvää kehitystä. Biodiversiteetti hupenee, ekosysteemipalvelut ovat huonossa kunnossa, yli puolet kalakannoista on täysin ylikäytetty”, luettelee Maailmanpankin sosiaalisen kehityksen asiantuntija Rasmus Heltberg.

Ulkoministeriön ja Maailmanpankin seminaarissa pohdittiin kestävää kehitystä. Kuva: Eero Kuosmanen.Ulkoministeriön ja Maailmanpankin seminaarissa pohdittiin kestävää kehitystä. Kuva: Eero Kuosmanen.

Heltberg puhui Helsingissä torstaina järjestetyssä ulkoministeriön ja Maailmanpankin seminaarissa, jonka tarkoituksena oli pohtia uusia kestävän kehityksen visioita.

Yksi niistä on Maailmanpankin tuore ympäristöstrategia, jossa liputetaan vihreän, puhtaan ja vastustuskykyisen maailman luomisen puolesta.

Siihen päästään strategian mukaan esimerkiksi pyrkimällä kestävään luonnonvarojen hallintaan, suojelemalla valtameriä, hallitsemalla saasteita ja päästöjä sekä vahvistamalla sietokykyä ilmastonmuutosta vastaan.

“Esimerkiksi Intia siivoaa Ganges-joen jätteitä, Kiina johtaa uusiutuvassa energiassa. Voimme ottaa paljon oppia Kiinalta ja muilta mailta”, Heltberg kuvaili.

Halonen on optimistinen

Presidentti Tarja Halonen johtaa kestävän kehityksen paneelia EteläAfrikan presidentti Jacob Zuman kanssa Rio+20-huippukokouksessa. Kuva: Eero Kuosmanen.Presidentti Tarja Halonen johtaa kestävän kehityksen paneelia Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa Rio+20-huippukokouksessa. Kuva: Eero Kuosmanen.

Kestävän kehityksen tulevaisuus on valokeilassa parin viikon kuluttua, kun Rio de Janeirossa järjestetään YK:n kestävän kehityksen huippukokous Rio+20.

Sen tarkoituksena on tarkastella, miten kestävä kehitys on edennyt alkuperäisen, vuoden 1992 kokouksen jälkeen sekä uusia tähän asti melko teoreettiselle tasolle jäänyt sitoutuminen kestävään kehitykseen.

YK on valmistautunut kokoukseen muun muassa pääsihteerin nimittämällä kestävän kehityksen paneelilla, jota johtaa presidentti Tarja Halonen yhdessä Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa. Paneeli julkaisi loppuraporttinsa, vision kestävästä kehityksestä, alkuvuodesta.

Seminaarissa puhunut Halonen pitää tärkeänä etenkin paneelin suositusta panna ihmiset kestävän kehityksen ytimeen.

“Kestävässä kehityksessä on kyse on ihmisten mahdollisuuksista vaikuttaa tulevaisuutensa, vaatia oikeuksiaan ja ilmaista huolenaiheitaan.”

Halonen muistutti, että yksilöiden valinnoilla on globaalit vaikutukset. Ongelmana eivät hänen mukaansa useinkaan ole kuitenkaan kestämättömät valinnat vaan se, ettei ole mahdollista tehdä ylipäätään minkäänlaisia valintoja.

Erityisen tärkeää on hänen mukaansa sukupuolten tasa-arvon parantaminen.

“Ihmiskunnalla ei ole varaa tuhlata puolta inhimillisestä kapasiteetistaan.”

Poliitikotkin ovat ihmisiä

Visioita kestävästä kehityksestä riittää, mutta ongelmana on, miten panna ne toimimaan käytännössä.

“Me hyvin koulutetut, hyvin syöneet ihmiset istumme toimistoissamme laatimassa fiksuja strategioita, kun sademetsät katoavat, kalakannat tuhoutuvat ja päästöt kasvavat”, totesi kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr) seminaarissa.

Hän kiitteli Maailmanpankin ympäristötoimia mutta muistutti, että samaan aikaan se rahoittaa myös paljon kritisoitua hiilivoimahanketta Etelä-Afrikassa.

“Toimista ei ole hyötyä, jos samaan aikaan investoidaan ympäristöä haittaaviin projekteihin. Sen täytyy loppua. ”

Seminaarissa oltiin huolissaan myös poliitikkojen haluttomuudesta edistää kestävää kehitystä. Tynkkynen kuitenkin muistuttaa, että poliitikotkin ovat vain ihmisiä.

“Ihmiset, myös poliitikot, oppivat ja muuttavat toimintaansa, kun näkevät asioita itse. Poliitikoille on siis annettava mahdollisuus nähdä omin silmin, mitä ympäristölle tapahtuu”, hän totesi.

Teija Laakso / maailma.net

TFESSD
  • Suomi ja Norja tukevat Maailmanpankin vuonna 1999 perustettua TFESSD-rahastoa (Trust Fund for Environmentally and Socially Sustainable Development).
  • Rahaston tarkoituksena on tuoda kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet osaksi Maailmanpankin työtä.
  • Tänä vuonna Suomi rahoittaa rahastoa 1,5 miljoonalla eurolla. Yhteensä Suomi on antanut rahastolle rahaa yli 13 miljoonan euron arvosta.

 

Päivitetty 11.6.2012

Takaisin ylös